Olli

Aulis

Käännökset olisi helpointa tehdä suoraan tuonne wikidotin alla olevaan aihioon: http://ecars-now.wikidot.com/system:join-fi.

(ecars-now.org -saitilla on vielä drupalin raakile, siihen ei kannata koskea. Wikidotin aihio siirretään tuohon osoitteeseen kun on valmis.)

Sivusto on työstämisen ajan auki vain jäsenille. Jäseneksi pääsee tuon edellisen linkin kautta (pistä hakemus tai syötä salasanan [laitan sulle privaattiviestinä]).

Kopioin sivustolle suoraan näitä suomenkielisiä sivuja. Niitä voi sitten lähteä editoimalla kääntämään. (vaikkapa tuolta "why electric car?" -valikosta). Jos kääntää tekstiä kotikoneella, kannattaa kyseiselle sivulle käydä pistämässä siitä kommentti. Sen pitäisi riittää siihen, ettei tehdä tuplatyötä.

Reima keräili jo aiemmin sanoastoa wikiin, käytettäisiinkö sitä: http://www.sahkoautot.fi/wiki:sanasto

t. Santeri

Mistä aletaan? Jos kääntäjiä on useampia niin kannattanee tehdä sivuista nakkilista ja joka sivun kohdalle nimiä sitä mukaa kun tulee ilmoittautumisia.

Toinen asia on kerätä johonkin sanastosivu, johon kirjataan mitä mikäkin termi on. Sieltä voi sitten tarkistaa ekana jos jotain kääntelee (ja lisätä itse tietty, wiki wiki) ettei jokaisen kääntäjän tarvitse etsiä niitä sanakirjasta tai netistä jos ei tiedä.

Tarviiko toi ecars-now.org taas uuden tunnuksen/salasanan/jotain tunnistautumisjuttuja?

— M

Nopeiden ja osaavien kääntäjien apu olisi tarpeen, jotta sivut saadaan pystyyn asap. Aloittaa voi yläreunan valikon "Miksi sähköauto" -otsakkeen teksteistä.

Jos voit auttaa, niin laita viestiä tähän ketjuun tai sähköpostilla moc.liamg|totuaokhas#moc.liamg|totuaokhas.

Huom! Ilmoita ennen kuin aloitat käännöstyön, sama teksti voi olla jo jollakulla työnalla!

Voit myös ilmoittautua globaalisaitilla: http://ecars-now.wikidot.com/system:join-fi

t. Santeri

Globaalin sivuston (eCars-Now.org) on tarkoitus infota englanniksi hankkeesta, opastaa kiinnostuneet perustamaan paikallisia hankkeita eri maissa ja toimia kansainvälisenä foorumina hankkeelle. Parhaimmillaan me teemme Suomessa suunnitelmat eCorollalle ja muista maista tulee piirustukset kymmenille muille automerkeille ja malleille. Yhteisostoissa ollaan myös paremmissa neuvotteluasemissa kun samalla kertaa sovitaan tavarantoimittajia useiden maiden hankkeille.

Vakuutusyhtiöiden Liikenneturvallisuustoimikunta tarjoaa apurahaa liikenneonnettomuuksiin liittyvään tutkimukseen. Yhteensä 15 000 euroa, jakavat parin tonnin poteissa.

NÄIN ILMOITUKSESSA:
Apurahan määrä on 15 000 euroa ja se voidaan myöntää yhteen tai useampaan tutkimukseen. Kyseeseen tulevat erilaiset liikenneonnettomuuksiin liittyvät tutkimukset jotka voivat käsitellä muun muassa seuraavia aihealueita: kuljettajien soveltuvuus, kuljettajien fysiologia, liikenteen suunnittelu, liikennevalvonta, moottoriajoneuvon rakenne, ja liikenneturvallisuustiedottaminen.

Soittelin ja kyselin asiasta, eivät suoraan ainakaan tyrmänneet ajatusta. Asiantuntijaraati päättää.

Hakuaika päättyy 28.3.2008.

Lisätietoja: p: 09 - 6804 0319 / if.sekav|nossnahoJ.elennaH#if.sekav|nossnahoJ.elennaH
(Tuolta sivuilta www.vakes.fi löytynee myös dataa yleisiin liikenneonnettomuuksien syihin.)

akut rakentuvat laminoiduista alumiini ja kupari folioista, joiden pinnoilla on elektrodipinnoitteet. Näiden folioiden välissä on muovikalvo (erotin). Tälläinen konstruktio kestää G-voimia ihan kipeesti. JOS paine kohdistuu tasaisesti !

Tarkoitukseni on tehdä tällainen testi ihan oikeilla akuilla mini koossa. Eli 10 kennoa jonoon ja koteloon. Ne sitten ammutaan 100 km/h betoniin. Hmm.. ehkä hieman hitaammalikin nopeudella :)

alustavasti tällaisia laatikoita on viskelty 2 m korkeuteen ja annettu painovoiman hoitaa loput. Muutamissa tapauksissa, kun on laatikonkin muoto muuttunut, on kennojen kuoret halkeilleet. Oikosulkuja tms dramaattista ei ole tapahtunut.

-Jukka

http://www.teslamotors.com/display_data/TeslaRoadsterBatterySystem.pdf

Juha

Olen nyt vähän ymmälläni. Eihän se että tekniikka vaihdetaan vaikuta mitenkään korin käyttäytymiseen.
Minusta oleellisinta on ettei akuista koidu vaaraa, onhan siellä virtaa vaikka muille jakaa mistä voi koitua vaikka minkälaista harmia kolarissa. Uutisista on saanut kuulla miten jotkut kännyköiden akut pamahtelevat.

Itse en lähtisi muokkaamaan autojen koreja vaan panostaisin siihen ettei akuista koidu vaaraa kolarissa.

Antti

Helpompi ja ilmeisesti riittävän hyvä tapa törmäyskestävyyden varmistamiseksi on suunnitella sähkömoottori/akkupaketti sellaiseksi, että se inertialtaan, muodoltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan on riittävän lähellä auton alkuperäistä moottoria. Moottori+vaihteisto voidaan olettaa äärettömän, tai lähes äärettömän jäykäksi kappaleeksi, jonka törmäyksessä kuuluu painua hallitusti matkustamon alle, ei sisään.

Miten akulle käy, kun se kolarissa morjoutuu hajalle? Nokkakolarit ovat yleensä toispuoleisia, jollaisessa akun leikkauslujuus joutuu todella koetukselle. Tarpeettomaksi käyneen polttoainetankin paikallekin voisi sijoittaa ainakin osan akuista.

Kahdesta alimmasta linkistä näkee muutamia ohjelman avulla saatuja kuvia.

http://www.simulia.com

http://www.simulia.com/solutions/automotive_crashworthiness.html

http://www.simulia.com/download/news/media_coverage/060462_Dassault_Reprint3.pdf

Oman tietämykseni pohjalta Litiumakuista, voisin väittää leikkausvoimien olevan kaikista suurin ongelma. G-voimat ei ole niin suuri ongelma. Eli akkulaatikon muoto ei saisi kolarissa muuttua. Tämä luultavasti ratkeaa tarpeeksi paksulla törmäyspanssarilla asennettavan systeemin etuosassa. Sen ei sit tarvi olla mikään T-72:n polttoleikattu kylki, vaan ihan tavallista erikoislujaa terästä. Muutaman millin paksuinen levy.

En ole tutustunut uusimpiin 3D suunnitteluohjelmiin, mutta käsittääkseni näihin on mahdollista integroida hyviäkin simulaattoreita lujuuslaskelmia ja törmäysvoimia arvioimaan.

Millasta osaamista projektille tähän löytyy ?

-Jukka

Ensimmäinen vastaus on että akkujen ja sähkömoottorin massat ja niiden sijoittelu pyritään saamaan mahdollisimman lähelle alkuperäisen moottorin massaa ja sijoittelua.

Toinen vastaus on että akut+moottori kootaan yhdeksi moduuliksi, joka kiinnitetään samoihin kiinnnityspisteisiin kuin bensamoottori.

Näppituntumalla ja maalaisjärjellä tämä vastannee jo 80%-95% kysymykseen. Entäpä se loppu? Törmäystesteihin meillä tuskin on varaa.(?) Jos joku haluaa julkisuudessa ryhtyä ampumaan alas tätä hanketta, niin tämä on se heikko kohta. Ei välttämättä siksi että kyseessä olisi todellinen riski, vaan siksi että kohdistamalla ihmisen huomio kolaritilanteeseen ja tuomalla siihen kaksi mielikuvaa: A) Tehdasauto = pehmeät turvatyynyt, Viranomaisten tarkistama jne jne mikä vetoaa ihmisten auktoriteettiuskoon ja totuttuihin turvallisuusskeemoihin. B) Itse viritelty masiina, josta kukaan ei ole vastuussa jos SINÄ KOLAROIT ja LAPSESI VAHINGOITTAA ITSENSÄ. Siinäpä spin doctorille oikea herkkupala.

(Tämä on muuten yksi syy, miksi haluaisin sähkiksen olevan huippunopeudeltaan vähän hitaampi, mutta kiihtyvyydeltään vähän parempi kuin alkuperäinen bensakone. Kansanautoissa huippunopeus assosioituu varaan kun taas kiihtyvyys assosioituu turvallisuuteen. Osin syystäkin.)

No, tässähän eniten auttaa terve järki. Tärkein turvallisuustekijä on oma asenne, ajokyky ja ajotapa. Sitten tulevat liikenneolosuhteet. Tämän jälkeen auton koko. Sen jälkeen auton turvavarusteet. Onko sitten bensakoneen ja akkukoneen välillä turvallisuuseroja? Ainakaan kukaan ei ole pystynyt sellaisia osoittamaan. Selvää toisaalta on että akkujen paloturvallisuus on kertaluokkaa parempi kuin bensiinin, tälläkin on kolariturvallisuuden kannalta merkitystä.

Näitä tilastoja voisi joku kaivaa esiin jos sattuu tuntemaan makaaberia viehtymystä esim. kuolinsyiden haarukointiin prosenttitaulukoilla. ;-)

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni on kolarin simuloiminen tietokoneella. Voisiko sellaisesta saada ulos mitään kunnollista tietoa? Osaako kukaan sanoa, käyttävätkö autofirmat tällaisia menetelmiä? (Mersu ei ainakaan sen pikkumallinsa kanssa.. :-)

Olisiko kellään tällaisesta tietoa enempää?

En tiedä voisiko siitä olla mitään erityistä lisähyötyä auton kehittämisen kannalta. hmm.. toisaalta eikös nää ammattikuskit työkseen myös testaa autoja ja anna palautetta ajettavuudesta?

Mutta nyt ajattelen tätä julkisuuden kannalta. Jos joku Marcus Grönholm ajaisi meidän protoa (miksei, ihan kiinnostuksesta??) olisi se aika kova temppu. Toisi uskottavuutta a) äijä-rintamalla b) suuret starat -rintamalla c) auto äärirajoilla -rintamalla.

Tuntisko kukaan jotain joka tuntis jonkun joka tuntee…??

- Ihan vaan noin heittona. Onhan tässä sitten vielä tietty ongelma: Aktiivikuski ajaa jollekin tallille; jos se on ei-Toyota, niin vastaus on njet. Jos se on Toyota, niin ????!!
Ehkä joku ex-rallikuski, jolla ei sopimuksia, ja vähän ehkä ylimääräistä aikaakin hupatuksille kuten sähköautoille.

Sähköautoja Suomesta.. Sähköautoja Suomessa…?

- Hetkonen, miksi rajoittua vain Suomeen? - Ollaanhan tässä yhteistä Eurooppaa.

Kielihän tässä tietysti rajoittaa. Tarkoitus olisi kääntää sivuilta tiivistelmä, FAQ ja kysely ainakin englanniksi ja ruotsiksi. Englanti toki löytyy puuhamiehiltä, mutta skolsvenskan kanssa on vähän niin ja näin.

Olisiko siellä ketään jonka äidinkieli on ruotsi ja tottunut kirjoittamaan sujuvaa tekstiä?

Strateginen intuitioni (heh, saiskos tosta bisneskirjan aikaiseksi:) on että käännös ruotsiksi on aivan keskeinen massakonvertoinnin laajemman leviämisen kannalta. Ensinnäkin Ruotsi on lähin EU-maa, jossa paljon potentiaalisia sähköauton ostajia; veikkaisin että Tukholma ja Göteborg jo kaksistaan vetäisivät sähkiksiä yhtä paljon kuin Suomi yhteensä. Laivalla auto on helppo hakea täältä.

Toiseksi, olisi ihan kiva jos voisimme todella tarjota mallin jota voitaisiin alkaa kopioida muuallakin. Helpoiten sekin lähtisi käyntiin lähialueilla. Varsinkin jos muutamilla medelsvenssoneilla olisi Suomesta hankittu sähköauto, mikä saisi paitsi naapurit kateellisiksi, myös miettimään että "Taasko ne suomalaiset meinaa onnistua itse keksimässään jutussa? Eikös hyviin perinteisiin kuulu että me ruotsalaiset varastamme koko idiksen ja myymme sen sitten maailmalle ruotsalaisena keksintönä!" ;-)

Meilailkaa privana Jiri Rasanen *ät* iki fi