Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Mon, 16 Nov 2009 07:42:29 +0000

Valitettavasti trollikat on tehokkaasti hylätty Espoon kaupunginjohtaja eiku teknisen toimen johtajan Olavi Loukon avustuksella. Kas kun metrosta pystyy saamaan tuotannon sivuvirtoja kavereiden taskuun paljon helpommin. Mietitäänpä. Rakennetaan metro Espoonlahteen. No, se ei kannata millään matematiikalla, mutta jos myydään paljon rakennusoikeutta metron vierestä ja saadaan valtiolta tukea, päästään melkein nollille. Jätevedenpuhdistamo joudutaan rakentamaan uusiksi, mutta sepä tehdäänkin Vantaan ja Helsingin kanssa yhteistyössä => säästyy sellaiset kertaluokkaa 100 miljoonaa euroa. (ihan karkea arvio. puhdistamo maksaa paljon enemmän kuin 10 ja paljon vähemmän kuin 1000 miljoonaa…) Tästä potista sitten riittää jaettavaa kavereille rakennusurakoina.

En puhu lahjonnasta — Kurt Byman on mielestäni vähän mauton — kysymys on asioiden koplaamisesta ystäväpiirissä samanmielisten kesken. Ei ne edes miellä tekevänsä väärin. Joka tapauksessa asiat liittyvät toisiinsa tavoilla, joita demokraattinen koneisto (kaupunginvaltuuston rivivaltuutetut) eivät edes pääse näkemään. Luultavasti vesilaitoksien yhdistäminen ja metron rakentaminen oli liitetty toisiinsa hyvissä ajoin ja Espoon metroa rakennetaan, hassua kyllä, osin sillä rahalla joka kuuluisi vesilaitoksen budjettiin.

Tämä myös selittää miksi Espoon suurimman valtuustoryhmän napamies puhui voimakkaasti "kokonaisuudesta" metropäätöstä tehdessä. Onhan se "kokonaisuus", kun kaikki on koplattu yhteen kabinetissa etukäteen.

Toivottavasti sähköautoja ei listitä ruuhkamaksujen avulla vain jotta siihen kuuluun tuubiin saataisiin matkustajia.

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Tue, 11 Nov 2008 11:56:26 +0000

Kotimaista sähköbussitekniikkaa: http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article117564.ece?s=l&wtm=-12082008

ja samalla sivulla hybridibussin linkki (jo aika vanha linkki - on ehkä ollut jo tällä foorumilla…): http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article77105.ece

Mielestäni hybriditekniikkaa ja sähköautotekniikka pitää ilman muuta soveltaa myös busseihin ja tietenkin näidenkin kulkuvälineiden kehitys menee tähän suuntaan. Tällä tavalla pysyy se julkisen liikenteen huomattava ekologinen etu, sitten kun sähköautot kohtapuolin tulevat…etu joka ei bussilla ehkä ole enää niin suuri jos vaihtoehtoina on ajaa joko omalla sähköautolla tai körötellä vanhan dieselbussin kyydissä (jos vain huomioi ajosta syntyviä päästöjä km kohden/henkilö)…Se tuleva kotimainen litiumakkutehdas valmistaa varmaan akut kotimaisiin sähköbusseihin, sentään tämäkin vaihtoehto on, mikäli niiden akkujen hinnat karkaavat liian kauas tavallisen sähköautoilijan budjetista (ja ehkä myös tämän takia niiden hinnat voivat pysyä korkealla…).

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Tue, 11 Nov 2008 06:33:29 +0000

Noh ainakin ehdotin tuota vaihtoehto.

Galantti

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Mon, 10 Nov 2008 09:29:05 +0000

Se olisi sama, kuin nainen pyrkisi olemaan puoliksi raskaana. Ei ole ja kuitenkin on ja haluaa olla. Ei kannata laittaa samaan vehkeeseen kaksia voimakoneita ja virroitinlaitteita. Ajaa sitten mieluummin sillä naftalla.

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Mon, 10 Nov 2008 06:48:20 +0000

Entäs jos tehtäisii näin väliaikaratkaisuna tällänen hybriditrollikka.

Elis semmonen jossa on ihan kiisseli pyörittämässä generaattoria niillä ajo-osuuksilla, missä ei olisi ilmajohtoja.
Ja sitten sekin sammutettaisiin aina pysäkillä josta lähettäisiin liikkeelle akuston avulla.
Sitte ku semmoset ilmajohdot tulisivat vastaan, niin kiisseli pois päältä ja trollikka-ajokiksi vaan.

Galantti

Re: Akkutrollikka tai gyrobussi?

Mon, 10 Nov 2008 06:37:04 +0000

F1- autojen sarjassa Willams ainoana kerää jarrutusenergian pyörivään massaan. Kaaviokuvat siitä on vielä salaisuuksia, mutta jokin Äffä-saitti kirjoitti, että siitä saa vielä kyröskooppistakin hyötyä. Auton balanssi pysyy sitten kiihdytyksessä kohdallaan ja "peränheitto" vähenee. Muut valmistajat luultavasti ajaa jarruenergian kondensaattoreihin. Mien niistä energia menee takaisin pyöriin, on salaisuus myöskin.

Aulis

Re: Akkutrollikka tai gyrobussi?

Mon, 10 Nov 2008 06:20:08 +0000

Hmmh. Bussien historiassa on kyllä ratkaisu, jossa ilmajohtoja oli vain pysäkeillä. Kyseessä oli gyrobussi, eli ratkaisu jossa sähköenergia varastoitiin suureen vauhtipyörään. Tähän vauhtipyörään tallennetulla energialla sitten päästiin aina seuraavalle pysäkille asti, missä oli taas sähköä saatavana.

Onkohan muuten tätä energian tallennusta liike-energiaksi tutkittu nykyaikana laisinkaan? Teorissa tyhjiässä pyörivään magneettilaakeroituun vauhtipyörään voidaan ladata paljon suurempi energiatiheys kuin kemiallisiin reaktioihin perustuviin akkuihin.

Tietysti akkujen tai vauhtipyörän sijasta autoissa voisi käyttää superkondensaattoreita. Ajatuksena olisi siis, että jokaisessa liikennevalossa voisi nostaa virranjohtimen ylös ja ottaa pieni hörppy energiaa.

Terveisin Ville H

Re: Akkutrollikka

Sun, 09 Nov 2008 10:40:25 +0000

Sellaista akkutrollikkaa en ole maailman kaupungeissa nähnyt. Autoon, kun asennetaan virroitinsarvet ja koneisto säätimineen, niin se johtojen kiinnitys katujen päälle ei ole mahdoton tehtävä. Onhan niissä talojen seinissä nytkin rumia valomainoksia, logoja ja ties mitä käsittämätöntä relieffiä. Muutama talo, kuten Katajanokan sillanpielen Enso ja eduskunnan lisärakennus vain kaunistuisi, jos seinät peitettäisiin virtajohtimien kiinnitysalustoilla.

Aulis

PS Sinänsä ajatus akutetusta plus ilmajohtimella ajettavasta trollikasta ei ole huono. Tietyillä vaikeilla risteyslinjoilla ja tunneliosuuksilla siitä olisi suurta hyötyä.
Budapestissä trollikka ajaa vauhdilla jossakin tunneliin ja ottaa virroittimet alas. Samoin kääntyessään omalla liikennevalollaan oikein vaikean risteyksen kautta toiselle kadulle.

sama

Akkutrollikka

Sun, 09 Nov 2008 08:17:20 +0000

Muistetaanpa tässä, että akkutekniikka on kehittynyt sitten 70-luvun. Kun trollikkaan laitetaan akusto, se ei tarvitse virtajohtimia joka paikassa. Parhaimmillaan tarvitaan vain latauspisteet päätepysäkeille.

Re: Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Sun, 09 Nov 2008 06:17:34 +0000

Martti Tiurin kirjoituksen anti on kolmitasoinen. Se tulee riittävän auktorisoidulta taholta, jossa tekninen tietämys ja yhteiskunnallinen asema antavat näkemykselle pohjan. Toisaalta se on valitettavasti poliitikon lausuma, jossa viljellään ne fraasit "parannetaan, muutetaan, pyritään, kannustetaan ja kehitetään". Niillä täytetään tuhansien työryhmien, komiteoiden ja asiantuntijaelinten raportit ja loppupäätelmät. Niistä syntyy muhkea kasa 80 gramman A4-moskaa kansioissa jaettavaksi suoraan roskiin ja laitosten kirjastohyllyihin.
Kolmas asia on, että Tiurikaan ei suoraan kerro kuinka siirtyminen nopeasti sähköautoihin saadaan toteutumaan. Sanomalla jonkin vuosiluvun yli kymmenen vuoden päähän päättäjä pesee kätensä tosiasioilta. Se vuosi 2020 tai 2015 on monelle päättäjälle sellainen raja, että se on reuna vastuulle, tai jopa asiassa mukana olemiselle.
Sähköautoistuminen poliittisilla päätöksillä vie kaksi sukupolvea! Siitä olkoon esimerkkinä Helsingin sähköbussit, eli trollikat ja niiden saaminen takaisin liikenteeseen. Maailman miljoonakaupungeissa niillä ajetaan ja mukavasti sujuu ihmisten siirtely. Helsingissä pienet marginaaliryhmät pystyvät vastustamaan johtojen asennukset, linjasuunnitelmat kotikaduiltaan ja koekäytönkin.
Muistan 1976, kun oli kokeilu venäläisvalmisteisten trollikoiden kanssa. Mitään teknistä, tai käytännön syytä koeajoissa ei löytynyt syyksi kieltäytyä. Hinnaltaankin ne olivat Sisualustaisen Wiimakorin hinnoissa. Ne autot oli suunniteltu Arkangelin ja Murmanskin olosuhteisiin, joten toimisivat jopa Helsingissäkin.
Jokin näkyvä syy piti löytää kaupan estymiseksi. Topeliuksenkadun muutaman talon isännöitsijät ilmoittivat, että asukkaat haluavat nopeasti pois talojen seiniltä ilmajohtimet. Tuskin Helsingissä on koskaan mikään päätös niin nopeasti syntynyt. Ilmajohtoja purettiin viikon päästä. Kauppaa ei kuukauden kuluttua "voinut trollikoista enää tehdä" kun ei ole virtajohtimiakaan.
Tietojeni mukaan nytkin on voimakas liike ajamassa trollikkalinjoja kantakaupunkiin. Joissakin kaupungin poliittisissa lautakunnissa istuu kuitenkin muutama vastarantakiiski, joka haluaa kuulla dieselin mylvintää pääkatujen kuiluissa vielä seuraavat 20-30 vuotta.

Aulis

Martti Tiuri: Sähköautojen tutkimusta lisättävä

Sat, 08 Nov 2008 16:43:07 +0000

Autoliikenne aiheuttaa lähes viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä. Vielä suuremman osan se tuottaa terveydelle vaarallisista pienhiukkaspäästöistä. Liikenteen nopea kasvu pahentaa tilannetta. On välttämätöntä vähentää sekä kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) että pienhiukkaspäästöjä.

Euroopan unioni pyrkii vähentämään liikenteen KHK-päästöjä muun muassa lisäämällä polttonesteisiin biopolttonesteitä. Vuoteen 2010 mennessä biopolttonesteiden osuuden tulisi olla 5,75 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia. EU:n vaatimukset eivät ole kestävän kehityksen mukaisia, eivätkä ne ota huomioon tekniikan kehittymistä.

Peltoperäiset biopolttonesteet ovat tehoton keino KHK-päästöjen vähentämiseksi. Suomen ohraetanoli ja rypsidiesel lisäävät VTT:n selvityksen mukaan päästöjä bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna koko elinkaari huomioon ottaen. Yhdysvaltain maissietanoli vähentää KHK-päästöjä vain 10-20 prosenttia. Biopolttonesteet kilpailevat ravinnon tuotannon kanssa ja nostavat ruuan hintaa. Nälkää näkevien määrä maailmassa kasvaa.

Toisen sukupolven kuitumateriaalit (puu, olki, jatropha jne.) ovat eri maissa tutkimuksen ja tuotekehityksen kohteena. Ne ovat edullisempia KHK-päästöjen kannalta, mutta nekään eivät ole kestävää kehitystä. Jotta merkittävä osa polttonesteistä voitaisiin korvata toisen sukupolven biopolttonesteillä, olisi metsien käyttöä lisättävä monikymmenkertaiseksi nykyisestään.

Bensiiniautojen korvaaminen dieselautoilla vähentää KHK-päästöjä. Tämä tapahtuu kuitenkin ihmisten terveyden kustannuksella, sillä pienhiukkas- ja typpipäästöt kasvavat. Puhdistuslaitteilla hiukkaspäästöjä voidaan vähentää, mutta samalla lisääntyy polttoaineen kulutus.

Kestävän kehityksen mukainen tavoite on siirtyä sähköllä toimiviin henkilöautoihin. Ne pienentävät liikenteen energiankulutusta ja vähentävät KHK- ja pienhiukkaspäästöjä.

Sähköautojen avulla liikenteen energiankulutus vähenee kolmasosaan, sillä polttomoottoriauton hyötysuhde on vain noin 20 prosenttia mutta sähköauton yli 60 prosenttia. Tällöin on otettu huomioon sähkömoottorin hyötysuhde, sähkönsiirtohäviöt, akkujen lataushäviöt ja energian talteenotto alamäessä. KHK-päästöjen ja pienhiukkaspäästöjen määrä riippuu sähkön tuotantotavasta. Ydinsähköä ja tuulisähköä käytettäessä päästöjä ei käytännössä ole.

Hyvä välivaihe sähköautoihin pyrittäessä ovat hybridiautot.

Poltto- ja sähkömoottorilla varustetut autot vähentävät polttoaineen kulutuksen kaupunkiliikenteessä lähes puoleen. Hybridiautoja on kehitetty Japanissa, mutta nyt myös Yhdysvaltain ja Euroopan autoteollisuus ovat tulossa mukaan. Hybridiautoja varustetaan jo ladattavalla akulla, jonka varaus riittää 50-100 kilometrin ajomatkaan.

Akkujen paino ja hinta ovat ongelmia, mutta on odotettavissa, että kun autoteollisuus nyt suuntaa tosissaan varoja akkujen kehittämiseen, tulokset paranevat nopeasti.

Sähköntarve kasvaa sähköautojen vuoksi. Jos kaikki henkilöautot Suomessa olisivat tulevaisuudessa sähköautoja, ja autoliikenteen määrä pysyisi entisellään, sähköä tarvittaisiin lisää 8 terawattituntia. Sen tuottamiseen tarvittaisiin 1000 megawatin ydinvoimala.

Henkilöautoliikenne ei aiheuttaisi lainkaan KHK-päästöjä eikä pienhiukkaspäästöjä ja käyttäisi vain kolmasosan nykyisin kuluttamastaan energiasta. On todennäköistä, että jo vuonna 2020 merkittävä osa henkilöautoista on ladattavia hybridiautoja ja sähköautojen määrä kasvaa nopeasti. Liikenteen energiantarve supistuu vastaavasti.

EU:n tulee muuttaa ilmastopolitiikkaansa liikenteen osalta ja luopua heti vaatimuksestaan lisätä peltoperäisiä biopolttonesteitä.

Kuitupohjaisen biodieselin tutkimusta tulee jatkaa muun muassa raskaan liikenteen tarpeisiin, mutta erityisesti on suunnattava tutkimusta hybridiautoihin ja sähköautoihin. On valmistauduttava sähköautojen aiheuttamaan sähkönkulutuksen kasvuun.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.11.2008. Uudelleenjulkaisu HS:n ja kirjoittajan luvalla.

Martti Tiuri on Teknillisen korkeakoulun emeritusprofessori. Hän toimi kansanedustaja vuosina 1983-2003.