Evan moottori on esimerkillinen projektio suomalaisesta erityistietotaito-osaamisesta

Niin kauan kuin tarkempaa tietoa ei ole niin, homma on täysin ilmassa. Allekirjoitan vasta kun itse näen eli saiskos jostain speksejä ym.?

Minua kiinnostaisi kovasti tietää löytyykö jo Suomesta ko. tuotantoa vai tuliko nämä ulkomailta. Sitä enemmän jaksan innostua Evasta, mitä suurempi kotimaisuus-aste. Sellaisena sitä minulle EMS09-messuilla markkinoitiin -suomalaista osaamista maailmalle esittelevänä tuote-casena.

http://www.autocar.co.uk/CarReviews/FirstDrives/Think-City-35kw/247586/

Jutun perusteella ihan kelpo menopeli.

Tuli vastaan pieni uutinen, että Th!nk City lämmittää jatkuvasti akkuja 270-asteisiksi(!). Tämä vie 5-10% latauksesta/päivä. Kyseessä siis Zebra-akut -ei litiumia vaan natrium-alkaliakut, mutta olisiko se iso juttu tehdä vastaava automaattinen lämmitysjärjestelmä akuille? Kuka tuntee intiimisti Th!nk Cityn systeemin ja missä määrin olisi juttu kopioitavissa eCorollaan?

Litium-akkuja ei kai sentään tarvitse ihan 270-asteisiksi lämmittää, joten asian järjestäminen olisi luokkaa "nou problemo".

http://www.valmet-automotive.com/automotive/bulletin.nsf/PFBD/BA7F74A353F8E3ECC22576C80042AE89?opendocument

Mutta Indican kohdalla menee vuoteen 2012 ennen kuin sen massatuotanto kunnolla käynnistyy uuden tuotantotilan valmistuessa, eikä sekään ole kuin 1500 autoa vuodessa, mutta luin jostakin että autoa tehdäänkin pohjolan markkinoita varten, joten ehkä sitä liikenisi tännekin.

http://www.forskningsradet.no/servlet/Satellite?c=Nyhet&pagename=renergi%2FHovedsidemal&cid=1253953461099&p=1226993846904
http://m.vg.no/artikkel.php?artId=543195

Ja norjalaisista sähköautoista vielä; Think valmistelee tuotannon käynnistämistä USA:ssa:
http://www.thinkev.com/Press-Material/Press-releases/THINK-continues-global-expansion-with-announcement-of-new-U.S.-assembly-facility

Jotkut autovalmistajat laittavat todennäköisesti sähköautoonsa paljon enemmän akkuja kuin mitä luvattu suorituskyky vaatisi (ainakin Audi ja GM…), näin akkuja ei siten rasiteta yhtä paljon ja auton akuston syklimäärä ja takuuikä saadaan siten korkeaksi (ja samoin auton paino, akusto painaa BYD e6:ssa 800kg ja nouseehan hintakin :). Tässä BYD:in esimerkki siitä e6:sta Norjalaisen Teknisk ukeblad -lehden sivustolta:

http://www.tu.no/motor/article233523.ece

Ehkä esim. BYD saa näin oikeasti autonsa akuston syklimääräksi 2000 / 10 vuotta..?

Kokam on eri teknologiaa kuin TS tai A123. Sinä on ihan omaa luokkaansa tuo energiatiheys ja -määrä painoyksikköä kohden.

A123 ei halua hirvittävää takuuriskiä, koska he lupaavat kuitenkin kohtuu hyviä tehoja kennoistaan. Takuuajan pitää kattaa siis rajumpikin käyttö.

Jos otetaan 100 kiloa Kokamia ja TS-kennoa, niin ensimmäisellä ajaa noin 2,5 kertaa pidemmälle. Jos molemmilla ajaa saman matkan, niin elinkaarta saataneen suunilleen yhtä paljon. Kokamille se voi olla 30% DOD ja TS:lle 80% DOD. Tosin TS:n akut maksaa taas sitten ihan murto-osan Kokameista. 100 k€ autoja ei moni osta :P

Tosin pitää sanoa, että TS:n labroissa muhii kivoja uusia innovaatioita ja niitä odotellaan kieli pitkällä jo käyttöön. :) Samaa voi myös todeta (vaikka ilman parempaa tietoa) Kokamista, A123:sta, EB:stä (K2:sta siis) ja monista muista.

Tilanne näyttää valoisalta monessa mielessä, koska ihan täällä Suomessakin on jo usealla eri paikkakunnalla selvitystyöt käynnissä uusien akkutehtaiden käynnistämiseksi. Vapaata pääomaakin on mukavasti liikenteessä. Monia reilun-käden -tukialueita on syntynyt, kun metsäteollisuus on häipynyt. Suomeen mahtuu ainakin 20 tehdasta näillä näkymin.

-akkuJukka

Hienoista ongelmista joita autoissa on ollut 100 vuotta on huohotinputken jäätyminen joka ei ole vieläkään poistunut. Kymmenet autotehtaat eivät ole vieläkään sisäistäneet ongelman todellista syytä vaan tunkevat vastusviritelmiä putkeen ym samanlaista hölmöä. Siinä on sitten insinööri- ja tutkimustaidon loistavia näytteitä.

Hämmästyttää että minkäänlaista akkutestiä näille vaikkapa LiFePo4 ei ole tehty. Pelkäävätköhän valmistajat akkujensa broshyyrien paikkansapitävyyttä vai eikö löydy asiantuntemusta testaajista? Lämpötilatestit ovat helppoja tehdä aina -40C saakka. Voisin olla kiinnostunut tuommoisen testin tekemisestä, täytyy vaan saada eri valmistajien akkuja ja löytää hieman aikaa testin tekemiseen.
Ainoa asia mikä jää harmaaseen tietämättömyyteen on kestoikä. Mutta kymmenen vuotta sitten tehdyt TS:t ainakin pelaavat vielä hienosti, eipä ole maailmalta kuulunut pahempaa 2002 jälkeen jolloin heillä oli huono sarja. Silloinkin kysymys oli ilmeisesti hyvin pienestä määrästä huonoja akkuja.

Mulla on otsalampussa A123 kenno enkä ole huomannut pakkasilla mitään normaalista poikkeavaa. Tuossa on yksinkertaisesti vain ledi ja sarjavastus, joten kirkkaus muuttuu jyrkästi jos jännite putoaa. Virta on tosin vain C/3, joten sisäisen vastuksen muutokset ei pahemmin näy.

Mutta energiatiheyksiä verrattaessa.

Lyijyakku 30-50 Wh/kg
NiCd 40-80 Wh/kg
NiMh 60-120 Wh/kg
Li-ion 100-140 Wh/kg
LiPo 130-200 Wh/kg
LiFePO 90-120 Wh/kg
A123 97-130 Wh/kg

Tuota listaa kun vertaa niin A123 systemsin kennot pärjää juuri ja juuri parhaille NiMh kennoille.
Lennokit netissä on huomattu myös selvää väsymista 200 latauskerran jälkeen (voi olla valmistevikaakin).
Täsmennän vähän myös tuota edellisessä viestissäni ollutta A123 akkujen hyötysuhdetta.
Jos A123 systemsin akkua puretaan 80% maksimivirrasta saadaan akusta ulos vain 55% kapasiteetistaan, samassa tilanteessa LiPo antaa vielä ulos kapasiteetistaan 80%.
Tuo kaikki periaatteessa tarkoittaa sitä että A123 systemsin akkusta tulee painava koska on ylimitoitettava, tai vaihtoehtoisesti "mootoritieajo" tyhjentää akun ennenaikaisesti.