Jukka taas oli sitä mieltä, että nuo yksinkertaiset BMS:t ei vaan yksinkertaisesti toimi. Hyvälaatuisilla akuilla toimisi, kuten sanoit, mutta Thunder-Sky:n epätasalaatuinen prosessi on ainoa, jolla saadaan tehtyä ISOJA kennoja. Fevt:n systeemi on tällöin ainoa, joka toimii kunnolla, Jukka voinee vahvistaa. Isoista kennoista, miltä kuulostaisi esim. busseissa:
TS-LFP9000AHB, 9000AH, 350kg, 1700×360×360(mm) "battery for submarine" :) Voi kuormittaa ainakin 9 kA virralla jatkuvasti. Luulisi ainakin akkujen koteloinnin painavan jotakin, jos on monta pientä kennoa vs. muutama iso.
Sitten, jos jokaisessa akussa on oma piirilevynsä, niin lähtisin siitä, että kustannustehokkaampaa on nostaa jännite yhdellä keskitetyllä ratkaisulla, johon voidaan yhdistää laturikin. Näin on eräs nimeltä mainitsematon firmakin tehnyt TS:n akkujen kanssa. Samaan mokkulaan voisi yhdistää myös BMS:n. Tällöin päästään mielestäni parhaaseen, halvimpaan, yksinkertaisimpaan ratkaisuun.
Häviöteho ei ole välttämättä ongelma. Joka tapauksessa auton ohjaamoa täytyy lämmittää Suomen oloissa. Jukka sanoi, että laturin häviötehon ansiosta hänen sähköautonsa on aina lämmin aamulla, kun hän lähtee liikenteeseen.
LiFePO4-akkutekniikka on vasta lapsenkengissä. Olen melko varma, että tuotekehitystä eteenpäin viemällä voidaan saavuttaa tyyliin 800 km ajomatka. Tällöin kohtuullinen häviöteho ei ole iso ongelma.
Edelleenkin LLC-kytkennässä kytkentähäviöt jäävät lähes täysin pois. Katkaisuvirrat saadaan pieniksi. Push-pull-tyyppinen LLC-kytkentä voisi ehkä olla se paras ratkaisu. Tällaista en tosin vielä ole nähnyt, pitää siis kehittää. Ja turha patentoida sellaista, kun patentti kierretään kumminkin.
Ensiössä=pienjännitepuolella mietin lähinnä IGCT:a (esim. ABB: 5SHY 55L4500) komponenttina, keskimääräinen maksimivirta 1,86 kA. IGCT on johtamishäviöiden suhteen optimoitu komponentti, mikä on LLC-kytkennässä olennaista. Toisioon ainakin piikarbidia, esim. Creen CSD20060D. Yksi hyvä muovikonkka tarvitaan ainakin lisäksi.
Muuntajaksi vain paras, eli Israelilaisen Paytonin planaarimuuntaja:
http://www.paytongroup.com/Catalogue/32_33.pdf
20 kHz:n taajuudella tästä muuntajasta saa 14 kW läpi kokosillalla. IGCT pystyy ainakin hetkittäin jopa 40 kHz:iin. Ainoa, mikä rajoittaa kytkentätaajuutta, on lämmön johtuminen pois komponentista.
En ole vielä varma, millaisiin hyötysuhteisiin päästään, mutta olen aika optimistinen. Pitää vain löytää optimimitoitus, ensiöjännitteen, toisiojännitteen ja virtojen sekä komponenttien suhteen. LLC-kytkentä on HALPA. Mahdollisimman vähän komponentteja ja kaikki muuntajan hajaindukstanssit on käytetty hyödyksi=ei tarvitse snubberoida mitään.
