Mikä se on nytten jos ajatellaan ilman veroja sähköauton valmistus vastaan bensa auto. Jos ajatellaan vaikka 20 000 maksava golffi jonka teho on 130 ja kuluttaa noin 5 satasella niin paljonko yhtä tehokkaan sähköauton valmistus maksaa? Ja Kuinka pitkään sillä pääsee ajamaan. Onko muuten halvempi sähkö plus akkujen vaihto kuin bensan kulutus + bensa auton korjaus? Ihan rehellinen vastaus mitä on tullu maksamaan. Tääl sivulla varmaan lukee lähes tää kysymys mutta tämmönen nopea tietoisku kun puhuttiin tos justiinsa että kumman kustannukset tulee halvemmaks bensa vai sähköauton
Ei näitä millään pysty vertaamaan, koska "puhtaita" sähköautoja ei vielä tehdä massavalmistuksena. Eli suurina määrinä, pitkälle hiotun valmistusprosessin ansiosta bensa-autot on vielä pitkään halvempia. Joidenkin vuosien päästä tilanne voi olla toinen kun akut oletettavasti halpenevat. Ajaminenkaan ei liene ainakaan kovin paljoa halvempaa, kun huomioidaan kokonaiskustannukset nykyisillä akkumalleilla, ellei polttoaineet sitten pompsahda takaisin parin euron nurkille.
Mutta jos hiilidioksidipäästöille lasketaan edes vähän arvoa (ehdottomasti pitäisi), niin sitten sähköautoilu halpenee jo huomattavasti sellaisissa maissa jossa sähkö tehdään ei hiilidioksidia päästävillä menetelmillä.
e-Tuomas
Jos tehdään nippu oletuksia, niin sitten asiaa pääsee jo vähän tonkimaankin. Tässä laskelmien lähtökohdat:
Akkupaketin hinta: 12 000 euroa
Akkujen elinikä: 180 000 km
Auton hinta: 32 000 euroa
(Reaali)korkotaso: 2 %
Vaihtoehtoisesti otetaan polttomoottoriauto, joka on muuten sama mutta akkujen verran halvempi.
Jos autolla ajetaan kymmenen vuotta 18 000 km/vuosi, niin polttomoottoriauton arvosta on jäljellä ehkä 4 000 euroa (20 % jäännösarvo). Sähköauto sinänsä säilyttänee arvonsa samalla tavalla, mutta koska akut ovat finaalissa, sen käyttöarvo on heikentynyt merkittävästi (kukaan ei asenna uusia 12 000 euron akkuja 4 000 euron autoon). Joten arvioidaan arvoksi 3 000 euroa.
Pääomakustannuksiin on tässä esimerkissä kymmenessä vuodessa mennyt polttomoottoriautoon 20 400 euroa ja sähköautoon 36 000 euroa.
Polttoainekustannuksiin lasketaan sille Golffille 1.3 e/l ja 7 l/100 km eli 9.1 snt/km. Sähköautolle lasketaan 200 Wh/km ja 10 snt/kWh eli 2 snt/km. Koko 180 000 km:n matkalla sähköauto syö 3 600 e:n edestä ja bensa-auto 16 400 euron edestä. Yhteiskulut ovat bensalla 36 800 e ja sähköautolla 39 600 e. Sähköautolla vuosiverot ja huollot lienevät halvempia, vakuutukset taas kalliimman hinnan vuoksi kalliimpia.
Toinen ääripää on taksikäyttö; paljon kilometrejä lyhyessä ajassa. Unohdetaan siis korkokulut ja ruuvataan autoon 360 000 km. Tällöin autojen jälleenmyyntiarvo on lähellä nollaa joka tapauksessa. Sähköautoon on investoitu 44 000 euroa (auto + uudet akut) ja bensa-autoon 20 000 euroa. Bensaan on investoitu 32 800 euroa ja sähköön 7 200 euroa. Sähköauton kokonaiskulut 51 200 euroa ja bensa-auton 52 800 euroa. Lisäksi sähköauto lienee halvempi huoltaa. (Tosin oikeasti taksi ottaisi dieselin, joka olisi kuitenkin halvempi, eikä taksi selviäisi yhdellä latauksella päivässä muutenkaan.)
Jos otetaan se tyypillinen Virtanen, joka ostaa auton uutena ja laittaa sen kolmen vuoden iässä kiertoon, niin sitten koko homma seisoo tai kaatuu sähköauton ja bensa-auton jälleenmyyntiarvojen suhteessa, koska arvonpudotus on lyhyellä ajalla suurin tekijä.
Tässä vielä plussia ja miinuksia sähköauton taloudellisuudelle:
+ jos akut halpenevat
+ jos hankintavero saadaan nollaan
+ jos akut kestävätkin pidempään
+ jos polttonesteiden hinta nousee
+ päästöihin perustuva vuosiverotus (jossa sähköautolla 0 g/km)
? jälleenmyyntihinta, jos akut halpenevat
- jos käyttövoimavero pidetään
- jos sähkön hinta nousee (pieni vaikutus)
Tässä siis vähän pidemmästi se, mitä e-Tuomas sanoi. Ei pysty sanomaan, ei saata, ei kykene. Hirvittävän isoja eroja on turha odottaa, koska bensa-autoilussakin bensa on varsinkin uuden vähäpäästöisen auton kohdalla alle 20 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat kulut liittyvät arvonalennukseen.
Valistunut arvaus olisi se, että aluksi sähköautojen tietä tasoitetaan matalalla verotuksella. Sen jälkeen kun autojen hinnat lähtevät alas, verot lähtevät ylös. Tämä siitä syystä, että ei ole verotuksellisesti eikä luonnon kannalta järkevää saada liikenteeseen paljon autoja, joiden näennäiset kilometrikustannukset ovat kovin pieniä.
Tuossa vertailussa kannattaa ottaa huomioon se, että sähköauton kohdalla epävarmuus jälleenmyyntiarvon ja käyttökulujen suhteen on moninkertainen bensa-auton vastaaviin verrattuna. Eli bensa-autolla noihin lukuihin voi pistää epävarmuustekijää +- pari tonnia kun taas sähköauton kohdalla puhutaan varmaan +-10000 eurosta. Koska ensimmäistäkään tavalliselle pulliaiselle tarkoitettua sähköautoa ei ole vielä markkinoilla eikä sähköautojen tulevasta kehitystahdista voida sanoa yhtään mitään niin pahimmassa tapauksessa voi käydä kuten esim. kännyköiden kanssa, että viisivuotiaan sähköauton ominaisuudet on jo niin vanhentuneet, että sen jälleenmyyntiarvo on käytännössä nolla vaikka käyttöarvoa vielä olisikin. Parin ensimmäisen sähköautosukupolven jälkeen asiasta voidaan varmaan tehdä parempiakin vertailuja, mutta ennen sitä kaikki on puhdasta spekulaatiota.
… ja kannattaa vielä ottaa tekijöinä huomioon:
- akkupaketin hinta ei ehkä olekaan 12.000 vaan reilusti alle (150km paketin valmistuskustannukset on jo Kiinassa tuosta 1/3)
- 10 vuoden kuluttua 150 km akkupaketti maksaa todennäköisesti korkeintaan tonnin tai pari, jos sitäkään = ei mitään syytä, miksei autoon vaihtaisi uutta settiä
Vaikein arvioitava on uuden polttomoottoriauton jälleenmyyntiarvo 5-10 vuoden päästä, syitä tähän:
- polttomoottoritekniikasta luovutaan joka tapauksessa (autoteollisuus siirtyy sähköautoihin / ladattaviin hybrideihin - tai jos öljylobby onnistuu niin vetyautoihin)
- polttomoottoriautojen verotusta kovennetaan ankarasti kun vähäpäästöisiä vaihtoehtoja tulee markkinoille (tämä "ohjausvaikutus" on uuden autoveron pääidea)
- polttomoottoriautoilla ajoa saatetaan rajoittaa jo yllättävän pian kaupunkien keskustoissa (mm. Helsingissä aiheuttaa kaavainsinööreille vaivaa, että liikenteen päästöt ylittävät jo nyt sallittuja rajoja mm. Pasilassa)
Enpä siis itse ainakaan pistäisi tällä hetkellä 20-30 tonnia uuteen bensa-autoon…
t. Santeri
PS. Vanhojen sähköautojen jälleenmyyntihinta on tällä hetkellä aikas kova :)
http://www.autobloggreen.com/2008/05/28/toyota-rav4-ev-ebay-auction-resolved-still-a-record/
On tosiaan mahdollista, että kymmenen vuoden kuluttua akkupaketti maksaa esimerkiksi kaksi tonnia, jolloin se on mahdollista vaihtaa vanhaankin autoon. Tämä nostaa vähän vanhan auton jälleenmyyntihintaa.
Toisaalta matkan varrella silloin ovat uusienkin autojen hinnat pudonneet sen kymppitonnin verran. Se taas on jossain vaiheessa antanut melkoista alamäkeä kalliilla ostetulle sähköautolle, jolloin nettovaikutus matkan varrella on voinut olla jopa omistamisen kustannuksia nostava.
Tämä on vähän kinkkinen tapaus auton ensimmäiselle omistajalle, koska teknologian nopea kehitys tekee autosta potentiaalisti aika surkean edelleenmyytävän. Mitä pidemmälle auton iässä mennään, sitä vähemmän asialla on väliä, kun ei siitä kymmenen vuotta ajetusta kuitenkaan enää kovin paljon saa missään tapauksessa. Isoissa automaissa kymmenvuotiaan auton hinta määräytyy teräksen maailmanmarkkinahinnasta.
Akkujen hinta on ihan arvaus. Jos paketti maksaa Kiinassa 5 000 euroa, se maksaa täällä meillä tuonteineen ja väliportaiden katteineen ehkä 8 000 euroa. Siihen sitten kymmenen pinnaa autoveroa ja 22 pinnaa alvia päälle, niin kyllä se reilusti yli kympin menee vielä toistaiseksi. Mutta kuinka kauan se kestää? Sitä ei tiedä kukaan.
Mitä muuten tulee noihin paikallispäästöihin, niin aika harvassa paikassa on sitä ongelmaa, että modernien henkilöautobensiinimoottorien tai suodattimellisten dieseleiden päästöt pilaisivat ilmaa liian pahasti. Käytännössä meillä tulee olemaan kaksi vaihtoehtoa, joko päästöjen mukaan porrastetut ruuhkamaksut tai Saksan mallin mukainen ajokielto saastuttaville. Jälkimmäisessä tapauksessa ainakin on niin, että vähäpäästöiset bensakoneet ovat siellä viimeisten joukossa kiellettävissä. (Polttomoottorien hengitysilmaa pilaavat päästöt ovat peräisin vanhoista autoista, suodattimettomista dieseleistä ja ennen kaikkea raskaasta liikenteestä.)
Sähköauton kannattavuus on todella vähän kinkkinen juttu, koska nykyisellään se perustuu puhtaasti verotukseen. Jos autot ja polttoaineet olisivat verottomia, sähköauton kannattavuuslaskelma näyttäisi todella ankealta.
Verotusta on paha arvata. Se on selvää, että vero tulee menemään päästöjen mukaan, ja johan iso osa autoverotuksesta meneekin. Sen sijaan en usko, että sähköautot tulevat pitkällä tähtäimellä pääsemään lukemalla 0 g/km, koska niidenkin käyttö aiheuttaa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä. Kieroksi asian tekee tietysti se, että sähköautojen todelliset päästöt voivat olla mitä tahansa 0-200+ g/km, eikä sen todellisen päästön arvioiminen ole helppoa.
Useamman vuosikymmenen tähtäimellä näyttää todennäköiseltä, että sähköautoilusta tulee polttomoottoriajelua halvempaa. Ero tulee kuitenkin todennäköisesti siitä, että öljytuotteista tulee kovin kalliita. Autoilu tuskin tulee nykyisestä enää halpenemaan, mutta sähköautot saattaisivat mahdollistaa nykyistä pienempien kaupunkiautojen yleistymisen, ja siitä olisi hyötyä kaikille.
Toisaalta matkan varrella silloin ovat uusienkin autojen hinnat pudonneet sen kymppitonnin verran. Se taas on jossain vaiheessa antanut melkoista alamäkeä kalliilla ostetulle sähköautolle.
Meidän tavoitehan on, että uuden karhean sähköauton saa samaan hintaan kuin saman auton polttomoottorilla. Ei siinä ole siis tuota 10 tonnia päällä, kuten voisi olla niiden sähköautojen osalta, joita autoteollisuus nyt myisi (jos myisi).
Akkujen hinta on ihan arvaus. Jos paketti maksaa Kiinassa 5 000 euroa, se maksaa täällä meillä tuonteineen ja väliportaiden katteineen ehkä 8 000 euroa.
Aivan, mutta hintakehitys tulee olemaan nopeaa. Massavalmistuksessa hinnat lähestyvät väistämättä raaka-ainehintoja, jotka 150km rautafosfaattiakulla ovat n. 1000-2000 euron paikkeilla. Ja valmistustekniikan parantuessa sama ajomatka saadaan aikaan vähemmällä raudalla.
Mitä muuten tulee noihin paikallispäästöihin, niin aika harvassa paikassa on sitä ongelmaa, että modernien henkilöautobensiinimoottorien tai suodattimellisten dieseleiden päästöt pilaisivat ilmaa liian pahasti.
Tämä on valitettavasti aivan liian optimistinen kuva asiasta. Todellisuudessa jo 90-luvulta on tiedetty liikenteen saasteiden tappavan enemmän ihmisiä kuin tupakoinnin. Tässä ei modernimpi polttomoottoritekniikka paljoa auta (dieselsuodattimien epäillään jopa pahentavan asiaa: hienoimmat kudokset läpäisevät hiukkaset pääsevät karkuun, eivätkä sitoudu karkeampiin) . Ongelma on tietysti pahempi isoissa metropoleissa, kuin meillä Suomessa, mutta niissä tehdyillä poliittisilla päätöksillä onkin sitten isompi vaikutus autoteollisuuteen (vrt. Kalifornian zero-emission-säädös 90-luvulla).
Sen sijaan en usko, että sähköautot tulevat pitkällä tähtäimellä pääsemään lukemalla 0 g/km, koska niidenkin käyttö aiheuttaa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä.
Omakotitaloasujat voivat ladata autonsa haluamallaan sähköllä, ja muillakin on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Latauspisteisiin on suunnitteilla tilausjärjestelmiä, jolla esim. ABC-asemalla voi valita mitä sähköä haluaa ostaa (ja maksaa vaikka kännykällä). Suomessa päästöttömän sähkön osuus on jo melkoinen suuren vesivoimakapasiteetin ansiosta. Päästöttömän sähkönkulutuksen lisääntyminen pistää vauhtia mm. tuulivoima- ja bioenergiahankkeisiin ja kotitalouksien ja teollisuuden energian säästötavoitteet "vapauttavat" sähköä liikenteeseen.
edit: Yksi vaihtoehto sähköautojen yleistyessä olisi, että autoveron saisi 0-päästöjen mukaan, jos voi osoittaa ladanneensa autonsa päästöttömällä sähköllä (kopio kodin/taloyhtiön sähkösopimuksesta, ote auton lataustiedoista tms.). Ellei selvitystä ole, voisi auton päästöluokan laskea sekaverkkosähkön keskimääräisellä "co2-pitoisuudella" per kilowattitunti ja auton energiankulutuksella. Kannustimena sähköautoille autoveron pitäisi olla kuitenkin alkuvaiheessa nollassa.
Kun Corolla tai Golf tuodaan uutena maahan, niin niillähän on tietty maahantuontihinta plus valtion verot ja myyntiketjun voitot, markkinointikulut ja muut menot. Eihän se hinta putoa, vaikka siitä riisutaan kaikki tarpeeton pois sähkön tieltä. Sikäli, kun riisuttu kama kelpaisi varaosiksi myyntiketjulle, siitä tulisi takaisin jotakin, mutta veroluonteiset kulut menivät jo valtiolle. Se ei niitä palauta.
Se, että auto tuotaisiin jo riisuttuna EU:n ulkopuolta alentaisi maahantuontiarvoa ja samalla veron osuutta. Sähkökamojen asentaminen pitää olla samanlaista, kuin Hangossa nyt Venäjälle menevän kaluston kohdalla. Ei mitään lisäveroja, lisätullikuluja, eikä ALVia autoon!
Siksi Corolla pitää tuoda Hankoon. Kuljettaa kiireellä Viipuriin ja riisua siellä. Asentaa sähkövermeet sisään ja kuljettaa taas Hankoon. Ottaa se niillä uusilla varustuksilla suomalaisen maahantuojan myyntiketjun nimiin ja ostaja on valmiina. Moottori, polttoainelaitteet ja muut jäi Viipuriin. He myyskentelevät niitä omiin kanaviinsa. Niillä rahoilla Ivan ja Vladmid hankkivat amerikanihmettä Lioniakkua ja puskevat ne sisään.
En ole tarkastanut toimisiko tämä meidän pilkunviilarinussmiesten tullissa, mutta näinhän tuodaan muutakin kierrättäen maahan! Koneenosia ja muuta saattaa kiertää vielä Eestin kautta Viipurista, mutta ottivat vauhtia jo kerran Suomesta.
Lopuksi ennuste. Sähköautojen lukumäärän noustessa yli 10 % autokannastamme valtiovarainministeri keksii "sähköauton vuositarkastusmaksun" sen perii AKE ja silloin katsastusmies retuuttaa akkuja tavallista kovemmin. Maksu olisi noin 30 euroa per akkujen kilowattitunti.
Aulis












