"Miksi Corolla?" Tämän kysymyksen kuulen usein.
Okei, vastaus on helppo. Se perustui kyselyyn. (Ja itse asiassa Norjalaisen Enviro Elbilsagin lupaukseen, mikä luultavasti ei toteudu.. Ilman tuota lupausta voittaja olisi ollut Volkswagen Golf. Ihme oikeastaan ettei kukaan ole tästä kärhämöinyt "väärä voittaja!" No, se ei ole tämän kirjotuksen pointti.)
Entä jos ajatellaan tarjontapuolelta; makuasiat unohtaen, keskeisistä kriteereistä lähtien:
Yleisiä parametrejä sopivaksi konversiokandidaatiksi on tietysti hyvä ottaa huomioon: Paino, ilmanvastus, rungon & muun tekniikan yleinen laatu, ruostesuojaus, mallisarjan ikä jne jne.
Mutta jos ajatellaan asiaa vielä yksinkertaisemmin: Millainen konsepti on toimiva?
eCorolla on toimiva proof of concept, konvertoitu sähköauto voi olla "Das Auto". 150km akkupakka on suunnilleen linjassa korin ja moottorin hinnan kanssa. Mutta Corolla ei välttämättä ole se loogisin vaihtoehto jos ajatellaan millainen massakonversio parhaiten täyttäisi vastaavan fossiiliauton paikan.
Jollekin tuo "150km" on juuri passeli, jollekin riittäisi 50km ja yhdelle pitäisi olla 300km. Kyselyssä huippu sijoittui tuonne 200km tuntumaan.
Energiankulutuksesta yksinkertaistaen: Kaupunkiajossa ratkaisevaa on massa, maantieajossa aerodynamiikka. Kaupunkiajossa kovin harva tarvitsee 150km toimintasädettä, monelle riittäisi 50-100km kapasiteetti tai vähemmänkin. Hitaalla vauhdilla on suunnilleen sama millaisella laatikolla ajelee, kunhan se ei paina tonneja ja regen toimii. Corollaa loogisempi, "täydemmin" markkinapaikan ottaisi "pikkusähkis"; tyyliin Yaris, Nissan Micra tms. Toisin sanoen paremmin ja useammalle täyttäisi sen paikan, millaisiin ajoihin kyseisien autojen alkuperäisiä fossiiliversioita käytetään.
Mutta pikkusähkiksestä on ollut jo kyllin juttua toisaalla.
Kun ajetaan kaupungista toiseen, erityisesti Etelä-Suomessa, on maantieajon lisäksi paljon moottoritieajoa. Siksi aerodynamiikka on a ja o. Corolla ei ehkä ole huonoin, muttei varmaan lähelläkään kärkeä? Mutta pelkkä aerodynamiikka ei kuitenkaan vielä riitä, kyllä akkujenkin määrää on lisättävä jos meinaa ajaa Helsingistä Tampereelle yhtä soittoa 120 km/h vauhdilla. Loogisempi vaihtoehto olisi tällöin kokoluokkaa isompi ja kalliimpi auto, mikä olisi jälleen tasapainoinen kokonaisuus eri osien hintojen välillä.
(Toki isommassa kokoluokassa myös pinta-ala kasvaa, mutta lisäys ei ehkä niiin merkittävä, ja kasvaahan tilavuus aina yhtä kertaluokkaa nopeammin.)
Please, älkää tässä vaiheessa sanoko että "pikalataus", "akunvaihto", "hybridi", "polttokenno", "generaattori" tai "lisäakkupakka". Ne ovat myös ratkaisuja samaan ongelmaan, mutta tässä nyt keskityn vain yhteen ratkaisulinjaan.
Kysymys kuuluu: Mikä / Mitkä ovat aerodynaamisimpia autoja ns. "isossa keskiluokassa"?
Ehkä Audi? - Audilla taitaa olla vähän vanhemmissakin malleissa aika alhaisia ilmanvastuskertoimia.
Ehkä yksi syy, miksi Viktor Tikhonov valitsi "No-Compromise" konversioonsa pohjaksi Audi A6:n.
http://www.metricmind.com/audi/main.htm
Noin 5 minuutin googlauksella en löytänyt mitään hyviä nykyautojen aerodynamiikkavertailuja, löytäisikö joku?
Näistä voisi tehdä sitten mallinnuksia ja laskelmia jotta nähdään kuinka paljon pitemmälle hitusen paremmalla aerodynamiikalla päästäisiin.
Ja sitten näitä aerodynamiikka-modauksia:
http://www.wisil.recumbents.com/car_aerodynamics/