Kanadalainen sähköautovalmistaja ZENN motors lupailee EEstorin superkapasiittoreilla toimivaa sähköautoa syksyksi 2009. Kovat puheet sähkökemiallisten akkujen peittoamisesta ja vähäinen näyttö ovat herättäneet spekulaatioita EEstorin tekniikan toimivuudesta. Viime aikoina isot tekijät ovat kiinnostuneet, yksi maailman suurimmista sotilas- ja avaruusteollisista komplekseista, Lockheed Martin, osti Eestorilta yksinoikeudet militääri- ja paramilitäärisiin sovelluksiin. ZENN:in johtaja on puhunut myös sen mahdollisuuden puolesta että se lähtisi kittituotantoon, nimenomaan superkapasiittoreilla.
Pikku-uutinen syksyksi luvattavasta autosta tässä.
Pitempi, vähemmän uutisarvoisia täkyjä sisältävä juttu tässä.
Päivämäärä: 31 Mar 2009 21:36
Keskusteluviestien lukumäärä: 24

Rupesin vähän ihmettelemään, miksi tämä vuoden vanha juttu ponnahti nyt esille, vaikka siitä ei kai ole vähään aikaan mitään kuulunut. Mutta sitten katsoin kalenteriin ja pihan sadevesilammikoihin sillä silmällä…

Huoh, joka vuosi menen aina siihen ensimmäiseen vitsiin… Ei älynny tuotakaan epäillä, kun en ole koko eestorista ennen kuullu ja tuon tyylisiä lupailuja kuulee näissä piireissä vähän väliä :D
Ei tuo minusta vaikuttanut aprillipilalta mitenkään; Samankaltaisia uutisia eri lähteistä ja sitä paitsi yksikään niistä ei ollut julkaistu 1.4. Ainoastaan jatkouutisointi tälle saitille sattui osumaan ko. päivään. - Ja kuten todettu, EEstor on lupaillut saman kaltaisia asioita jo aiemmin, en tosin tiedä onko näin tarkoilla aikamääreillä.
Eri asia on tietenkin tuleeko EEstorilta jotain toimivaa ja jos niin milloin.
Ja kuten todettu, EEstor on lupaillut saman kaltaisia asioita jo aiemmin, en tosin tiedä onko näin tarkoilla aikamääreillä.
Pahoitteluni vääristä epäilyistä. Katsoin vain linkkiä ja melkein itsekin pidin sitä uutena uutisena. Olin vähällä kommentoida jotain, kunnes muistin päiväyksen. Ajattelin vuoden vanhan uutisen syöttämisen sopivan hyvin päivän teemaan :)
(Juuei, EEstor ei ole aprillipila. Mutta onko se "scam" vai "wishful thinking" onkin sitten toinen juttu…)

Jaa että 250 mailia ja vieläpä viidessä minuutissa. "I’ll believe it when I see it" indeed.
Kondensaattorien käyttö akkujen tilalla voisi varmaan kyllä poistaa mm. akuston korkean hinnan ongelman. Saas nähdä. Aika utopistiselta vaikuttaa.
EEstor=Texasin Wincapita. EEstorin valheisiin uskoi presidentti Bush. Eestor on SCAM. Eestor vetoaa yksinkertaisiin uskonnollismielisiin pseudotieteellisyyteen uskoviin henkilöihin ja yhteisöihin.
Zenn on vaikeuksissa. Markkina-arvo pudonnut. "Turskaa tupaan"
En mä tuota puhtaaksi huijaukseksi epäile. Vaikuttaisi ihan rehelliseltä yritykseltä tehdä tuotetta, jota ei luultavasti koskaan onnistuta saamaan valmiiksi. (ilomielin myönnän olleeni väärässä, jos homma onnistuu)
Mielenkiinnolla odotan, että missä vaiheessa Zenn vaihtaa tiedotuslinjaansa Eestoriin liittyen. Nythän ollaan sitkeästi kiinni tuossa vanhassa väitteessä, että auto saadaan markkinoille vuoden 2009 aikana, ja ulospäin esitetään että luottamus Eestoriin on kova.
Tämähän on yli vuoden vanha juttu.

Oli vuonna 2008,2009,2010,,,2011 ………..jne….. javascript:;http://money.cnn.com/news/newsfeeds/gigaom/green/2009_03_26_zenn_motor_still_waiting_on_eestor.html
Superkondensaattorista ei Lockheed Martin ole kiinnostunut. Yhtiö pyrkii soveltamaan EEstorin prosessoimien keraamisten materiaalien käyttämisestä sirpale ja räjähde/ammus henkilökohtaisiin liivisuojaimiin (siis luodinkestävät liivit)
Taistelijanliivissa teholähteenä toimii polttokenno jonka bufferina pitäisi toimia yhdistetty kondensaattori/sirpalesuoja. Ei toimi kondensaattorina. Sirpalesuojana kyllä. javascript:;http://www.defensereview.com/modules.php?name=News&file=article&sid=1214
EEstor sai 2008 Valkoisen talon avustuksella Locheed Martinin vipuun. javascript:;http://www.lockheedmartin.com/news/press_releases/2008/010908_LockheedMartinSignsAgreement.html
Tässä kemistien päättelyä EEstorista. javascript:;http://www.chemspider.com/chemistry-news/eestor-super-capacitor.html
Superkondensaattori on energian varastoimiseen todella hankala värkki, koska sen jännite muuttuu välillä 0…N riippuen varaustasosta. Normaaleissa akuissa on pyritty siihen, että jännite pysyy käytön aikana riittävän korkealla, mutta siitä huolimatta esim. Roadsterin suorituskykyä joudutaan pudottamaan kun akussa on enää 20% varausta, koska jännite laskee liian alas. Jännitteen pudotessa virtaa täytyy kasvattaa jos halutaan säilyttää sama teho, mutta elektroniikka ei kestä määrättömästi virtaa koska lämpöhäviöt nousevat eksponentiaalisesti.
Toisaalta, mikäli tekniikka tulisi mahdolliseksi niin sitä ei voisi turvallisuuden takia käyttää autoissa. Jokainen joka on nähnyt miten pienikin kondensaattori pamahtaa oikosulussa voi arvata mitä tapahtuu kun 50 kWh kokoinen kondensaattori purkautuu kerralla. Pieni vinkki: energiamäärä vastaa noin kahta kymmenen kilon telamiinaa. Siinä ei autosta jää jäljelle yhtään mitään.
On aika kyseenalaista kannattaisiko tuollaista käyttää edes sähköverkossa, ellei niitä laitoksia pistetä todella kauas asutuksesta. Ei oikein huvittaisi asua pommin vieressä tai päällä.
http://www.youtube.com/watch?v=BqgxQG1PyfM&feature=related
Tuossa pamautetaan peruna halki kondensaattorilla, jossa on energiaa noin 0,1 Wh

Fiksusti selvensit asian.
EEstorin kondensaattorin toimimisen estävät fysiikan lait. Vielä panssariliiveistä. javascript:;http://www.cleanbreak.ca/2008/12/29/lockheed-names-eestor-in-body-armor-patent/ Tässä EEstorin tekniikasta. javascript:;http://www.youtube.com/watch?v=yIb91pwUmB8
Bariumtitanaatti+tina. Timanttiakin jäykempi materiaali .javascript:;http://www.engr.wisc.edu/wiscengr/september07/tinbarium.shtml
Suurin kondensaattori Dresdenissä. Kapasiteetti 50MJ = 13.9Kwh. Hinta 10 miljoonaa euroa. EEstorin kondensaattori on kapasiteetiltaan lähes 4 kertaa maailman suurinta kondensaattoria suurempi! Lisäksi 10 000 kertaa kevyempi. javascript:;http://www.rheinmetall.com/index.php?lang=3&fid=1805
Englannissa kehitteillä uudenlainen superkondensaattori. javascript:;http://www.printedelectronicsworld.com/articles/nanotecture_develops_asymmetric_electrochemical_supercapacitors_00001324.asp?sessionid=1
Superkondensaattori on energian varastoimiseen todella hankala värkki, koska sen jännite muuttuu välillä 0…N riippuen varaustasosta.
Väite pitää sinänsä paikkansa, mutta se ei vielä tarkoita suuriakaan pulmia. Kondensaattorin varaus on Q=CV, jossa V on jännite, Q varaus ja C kapasitanssi. Jännite laskee lineaarisesti varauksen funktiona.
Kuitenkin kondensaattoriin varattu energia on W = 1/2 CV2 eli suhteessa jännitteen neliöön. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun kondensaattorin jännite on laskenut puoleen, siellä on neljännes energiasta jäljellä.
Joten jos kondensaattorista revitään sähköä tuloalueella 1:2 olevalla hakkurilla, niin kondensaattorin energiasta saadaan 75 % hyödyksi. Tämä on enemmän kuin monilla akuilla. Useimmat akkutyypit tykkäävät huonoa, jos niitä ajetaan toistuvasti nollasta sataan, kondensaattori ei hermostu tai kulu siitä.
Lisäksi jos kondensaattoreita laitetaan kaksin kappalein, niin kytkemällä ne sarjaan tai rinnan energiasta saadaan samalla hakkurilla käytettyä liki 94 % varsin yksinkertaisella kytkennällä.
En näe, että tämä ongelma olisi sen kummempi kuin akuissa. Itse asiassa koska kondensaattorit ovat lineaarisia, niitä on paljon helpompi vahtia kuin akkuja.
Toisaalta, mikäli tekniikka tulisi mahdolliseksi niin sitä ei voisi turvallisuuden takia käyttää autoissa. Jokainen joka on nähnyt miten pienikin kondensaattori pamahtaa oikosulussa voi arvata mitä tapahtuu kun 50 kWh kokoinen kondensaattori purkautuu kerralla. Pieni vinkki: energiamäärä vastaa noin kahta kymmenen kilon telamiinaa. Siinä ei autosta jää jäljelle yhtään mitään.
Jokainen joka on nähnyt mitä tapahtuu auton lyijyakun napojen väliin pudotetulle jakarille, jne. Sieltä nimittäin voivat tulla hapot silmille ja kaupan päälle vety syttyy palamaan. Ja kyse on ihan pienestä alle 1 kWh:n akusta.
Jos energiaa on pienessä tilassa 50 kWh, niin sen hyvin nopea purkautuminen aiheuttaa katastrofin. Se on aika sama, tuleeko bensiiniräjähdys, räjähtääkö akku vai kondensaattori. Kondensaattorissa sinänsä ei ole palavia eikä kovin reaktiivisia kemikaaleja, minkä vuoksi se voi olla lopulta sieltä lempeämmästä päästä jysähdyksiä.
Tuskinpa kukaan niin kaheli on, että tekee yhden kennon kondensaattoria, jossa on 180 MJ energiaa. Ja jos kennoja on useampi, niin minusta olisi mukava tietää, miten ne kaikki saa räjäytettyä samaan aikaan. (Puhdas oikosulku on vähän hankala noilla energioilla, koska mikä hyvänsä oikosulun aiheuttava kappale höyrystyy välittömästi.)
Kondensaattorien todellinen haaste on energiatiheys. Nopeahko purkautuminenkin on hiukan haasteellista, mutta siinä parhaat superkondensaattorit pääsevät jo niin pitkiin aikoihin, että se on vain hidaste, ei este. Energiatiheys sen sijaan on se syy, miksi niitä on toistaiseksi turha odottaa autopuolelle.
