Tiistai 12.5.
Matka alkaa
Matka kotoani Helsingin Kannelmäestä Helsinki-Vantaan lentokentälle sai heti yllättävän käänteen, kun bussimatkaan valmistautuneen matkalaisen viereen, Kehä Ykkösen bussipysäkillä, pysähtyi taksi: "ootko menossa lentokentälle? Olen menossa sinnepäin, pääset perille kympillä!". (normihinta on n. 26-28 e) Tuollaisesta tarjouksesta ei voinut kieltäytyä. Vastalahjaksi taksimatkan aikana perehdytin kuljettajan sähköautoilun ihanaan maailmaan, luonnollisesti. ;)

SAS:in lennot Kööpenhaminan kautta Stavangeriin piti olla etukäteen varattu ja maksettu minun ja matkakaverini Jyrki Mattilan osalta, joten eikun varausnumeron kanssa Check-Inniin. Tiskillä kuitenkin selviää, että maksua ei ollut rekisteröity lentoyhtiön tilille, joten liput piti ensin käydä erikseen maksamassa SASin lipunmyyntipisteessä. Pikku säädön jälkeen olimmekin jo Jyrkin kanssa nousemassa lennolle kohti Köpistä. Koneessa odotti pieni yllätys, kun löysimme istumapaikamme vihonviimeisestä rivistä: takamoottorisen lentokoneen vikalla rivillä ei ollut ikkunaa! :D (<KUVA)
Köpiksessä vaihdoimme Stavangeriin menevään koneeseen, ja juuri ennen lähtöä koneen henkilökunta ilmoitti, että yksi matkustaja puutuu koneesta, ja että joutuvat poistamaan kyseisen henkilön matkalaukun ruumasta. No, pitihän se arvata, kenen laukku sieltä lähti: myöhemmin perillä Stavangerin lentoaseman matkalaukkuhihnalla pyöri yksi laukku ilman ottajaa, ja meikäläisen laukkua ei näkynyt missään… ;P Ja eikun selvittämään tilannetta… Laukku onneksi saapui jo seuraavalla lennolla, ja lentokentän kuriiri toimitti laukun ystävällisesti majapaikallemme asti.
Kellarin kunkut

Majapaikkanamme toimi kaunis puinen paritalo - tai tarkemmin sanottuna sen kellariin rakennettu elokuvahuone. Saapumisemme aikaan "karavaaniryhmä", eli pitkän ja tapahtumarikkaan (tästä varmasti muiden matkaraportissa!) ajomatkan uuvuttama ambulanssikaravaanin (trailerin vetoautona toimii vanha ambulanssi) miehistö veti ansaitusti sikeitä pimennetyssä huoneessa. Tyyntä myrskyn edellä, kuten sanonta kuuluu.

Päätimme Jyrkin kanssa ottaa ambulanssi allemme ja lähteä metsästämään ruokaa Stavangerin ytimeen. Matkalla käytiin tarkistamassa "pelipaikka", eli Stavanger Forum -messuhalli, jossa messunäyttelyn rakennus oli vielä kesken. Peitteiden alla majaili vielä mm. seuraavana päivänä tapahtumassa julkisetettava Norjan Buddy-pikkusähköauton uusin malli, kaunis Opel Ampera -konsepti ja …hetkinen - McLarenin F1-kilpuri… mitä ihmettä? (myöhemmin selvisi, että kilpuri oli akkuteknologiaan keskittyneen A123 -yrityksen osaston vetonaula. Yritys toimittaa KERS-järjetelmät McLaren-tallille tänä vuonna.) Otimme pari kuvaa eCars-Now! -paidat päällä tuoreeltaan teipatun eCorollan kanssa, ja tyytyväisenä suuntasimme keskustaan ruokailemaan. Pienen kiertoajelun, kävelykierrosten ja kuvankauniista satamasta löytyneen Burger Kingin XXL-doubledubberdekkerhopper-aterian ravitsemana suuntasimme majapaikkaamme nukkumaan.
Keskiviikko 13.5. - perjantai 15.5.
Messupäivät täynnä kuhinaa

Aamulla sopivan varhainen herätys ja unenpöpperöisellä miehistöllä pakatun kuljetuskaluston nokat suunnattiin kohti Stavanger Forumia. Osastomme oli rakennettu edellisenä paivänä ambulanssiryhmän voimin melko valmiiksi, jäljellä oli vain pientä hienosäätöä paperilakanoiden ja jesseteipin avittamana. Sitten eCars-Now! -paidat päälle ja edustamaan & kiertelemään!
Näyttelyalueella oli esillä kokonaisten sähkö- ja hybridiautojen ja -konseptien lisäksi enimmäkseen komponenttitoimittajien osastoja. Akkuja tuolla, moottoreita täällä, latauspiste tässä. Tästä joukosta erotuimme eduksemme, sillä ns. "aatteelliskonseptuaalisia" näytteilleasettajia ei ollut muita. Toki esillä ollut eCorolla (konepelti irrotettuna ja kirkuvan keltaiset akut sieltä kurkistaen) herätti paljon kiinnostusta ja osastollamme - sen pienestä koostaan huolimatta - oli jatkuvasti pientä kuhinaa ja kiinnostuneita kyselijöitä.

Yleinen ensimmäinen kysymys oli "mitkä akut teillä on?". Kun pääsimme kertomaan hankkeestamme tarkemmin, palaute oli järjestään innostunutta, rohkaisevaa ja positiivista. Moni sanoikin, että "idea on loistava!" ja "teette todella tärkeää ja hienoa työtä". Pelkän selkääntaputtelun ja fanituksen lisäksi useat henkilöt näkivät hankkeessa myös paljon konkreettisia mahdollisuuksia omassa maassaan: Jo pelkästään minun "vahtivuorojeni" aikana ainakin kolme norjalaista sähköautoharrastajaa sanoi ottavansa yhteyttä myöhemmin perustaakseen "eCars-Now! Norwayn". :) Samoin tosimielellä liikenteessä oli moni muukin. Tervetuloa joukkoon!
eCars-Now! - Rahan arvoista osaamista
Myös useiden komponenttivalmistajien edustajat olivat hankkeen idean kuullessaan innostuneita. Erään yhdysvaltalaisen akkuyrityksen edustajan kanssa juteltuani tuli selväksi, että keskitetystä eCars-Now! -organisaatiosta ja sen tietotaidosta on myös iso hyöty tavaran toimittajalle: me tiedetään, mitä me halutaan + tilaamme kerralla enemmänkin kuin pari settiä. Hän valitteli, kun heille tulee harvase päivä tilauksia yksityishenkilöiltä: "teen sähkiskonversiota ja tarvitsen akut. Mitä mun pitäisi ostaa?" Aikaa ja paukkuja menee konsultointiin ja kaiken kukkuraksi parin viikon päästä akut saattaa palautua takaisin toimittajalle - "kun ne ei olleetkaan ihan sopivat". jne.
Yhteisömme massatilauksesta ja sisäisestä asiantuntemuksesta saadaan varmasti tulevaisuudessa myös selvä rahallinen hyöty, kun kukin komponenttitoimittaja voi optimoida tilauksemme kerralla kuntoon - kustannustehokkaasti - ja tämä hyöty näkyy suoraan hinnassa. Ja he ovat "more than happy to" auttamaan meitä kaikessa aiheeseen liittyvässä. Keskitetyn massakonversioiden edut alkavat hahmottua.
Muu maa mansikka? Ei aivan…

Messuväki oli hyvin kansainvälistä, ja joukossa oli paljon aasialaisia - ainakin Kiinan, Taiwanin ja Etelä-Korean edustajia, sekä muutamia henkilöitä Japanista. Tapahtuma tarjosi myös paljon mielenkiintoista tiedonmurusia mm. eri maiden sähköautolakien osalta. Esimerkiksi, siinä missä Norjassa sähköautoilua kannustetaan verottomuuden ja ruuhkamaksuttomuuden keinoin, Etelä-Koreassa sähköautoilla ajaminen yleisillä teillä on kokonaan kiellettyä! Syy on kuulemma se, että sikäläiset viranomaiset määrittelevät autojen rekisteri- ja maksuluokat ainoastaan moottorin tilavuuden mukaan. Sähkömoottorissa ei luonnollisesti ole kuutiosenttimetrejä, joten niitä ei voi määritellä verotettavaksi = laiton tieliikenteessä. Ja minä kun luulin, että Suomi on sähköautoilulakien takapajula! ;) Onneksi muutosta on luvassa tuohon (ajastaan pahasti jälkeenjääneeseen) lakiin Etelä-Koreassa jo lähiaikoina.
Terveisiä saatiin kotoSuomen päättäjillemme myös Norjalaisilta pitkin viikkoa. Heistä oli käsittämätöntä, että Suomen valtio haluaa jarruttaa kehitystä ja rankasta sähköautojen kayttäjiä erikseen veroilla ja maksuilla - helpotuksista nyt puhumattakaan! Sanopa kato muuta…
Kun lukiolaistytöt sähköauton rakensi

Messukeskuksen pihalla oli mahdollisuus koeajaa monenlaisia sähköautoja. Itse en valitettavasti ehtinyt kuin Think Cityn rattiin. Kokemus oli joka tapauksessa todella positiivinen. Muita koeajoautoja olivat mm. Mitsubishin i MIEV, vastikään julkistettu Tata Indica EV, komponenttivalmistaja Brusan Spyder, sekä Brusan ja Protoscarin yhteinen Lampo-konsepti.

Todellinen "showstopper" oli hallin pääsisäänkäynnin eteen tupsahtanut poliisikuvioin ja vilkuin varustettu vanha kuplavolkkari, joka oli konvertoitu sähköautoksi - kaikistä upeinta oli kuitenkin se fakta, että muutostyön sähköautoksi oli tehnyt neljä norjalaista lukiolaistyttöä, käytännössä ilman ulkapuolista apua, 30 päivässä! Siinä oli porukalla ihmettelemistä. :) Uskomme Sähköautot-Nyt! -konseptiimme vain vahvistui: Jos lukiolaistytöt osaavat tehdä sähköautokonversion, sen voi tehdä kuka vain!
Sulatusuuni-Nyt!
EVS -tapahtuma kerää poliittisen, akateemisen ja teknologisen alojen avainhenkilöt, osaamisen ja näkemykset sähköautoilun aihepiiristä saman katon alle. Tapahtuma on siis upea sulatusuuni eri alojen ja intressien muodostamalle uusille ideoille ja yhteistyölle. Myös eCars-Now! -osasto sai paljon hyviä ja kiinnostavia kontakteja ja myös osaltaan yhdisti parhaansa mukaan eri osapuolia yhteisen edun nimissä. Saatoimme olla todistamassa montakin historiallista tapaamista ja keskustelua, ja usko jännittävään, mahdollisuuksia täynnä olevaan tulevasuuteen vaan vahvistui. Monista kuvioista kuullaan vielä.
Kiekko puretaan päädystä…

Perjantai-iltapäivällä alkoi messunäyttelyn purku - kuin kepillä sohastu muurahaispesä, alkoi melkoinen kuhina purkutyön merkeissä. Trukkeja ja rekkoja pörräsi kiireisinä, rauhallinen ja kliininen messualue muuttui kuin taikaiskusta sotatantereeksi… eCorolla saatiin työnnettyä pois messuhallista heti käytävämattojen poistamisen jälkeen, ja muiden osastojen purkutöitä väistellen. Auto työnnettiin ja sidottiin traileriin, jota ambulanssi lähti vetämään yötä vasten kohti Tukholmaa. Karavaani lähti siis hallin pihasta - Onhan kaikki mukana? eCorolla, akut, matkalaukut… Jo ennen keskustaa puhelin soi - unohdimme yhden miehen messuhallille!!! :D
Tässä kohti heitimme hyvästit ambulanssikaravaanille ja jatkoimme Jyrkin kanssa keskustan vielä yhdesi yöksi - seuraavana aamuna kun täytyi keretä klo 06:00 lähtevään lentokoneeseen. Keskustan ainoa vapaa hotellihuone sattui olemaan minisviitti, johon kollegamme saivat varauksen yhteydessä sovittua (onneksi) pienen alennuksen… Kävimme vielä keskustassa syömässä ja sitten hotellille koisimaan. Nukkumaan päästiin puolenyön tienoilla.
Lauantai 16.5.
Varhainen lintu… tjsp.

Kellot soi 04:00, ja kiskoimme itsemme ylös. Silmät sikkurassa ja aivot ja kroppa jumissa vääntäydyimme taksiin ja kohti lentokenttää. Paluumatka menikin täysin suunnitelmien mukaan: ei hävinneitä matkalaukkuja ja lentokoneessakin oli jopa ikkunallinen "ikkunapaikka!" ;) Koko paluumatka meni palaveeraten tiiviisti kaikesta, mitä tapahtui ja miten jatketaan tästä eteenpäin. Mahdollisuuksia on enemmän kuin osaamme kuvitellakkaan, ja meillä on sentään hyvä mielikuvitus…
Summa summarum: Messumatka oli todella ruhtinaallisen antoisa ja kaikissa ulottuvuuksissaan ainutlaatuinen. Se oli avartava kokemus ja todella loistava paikka olla todistamassa alan eteenpäinmenoa ja olla edustamassa eCars-Now! -yhteisöä. Kuten alkuperäinen suunnitelma olikin, käytiin herättämässä kuhinaa alan sisäpiirissä - näyttämään, että asioita voidaan tehdä eri tavalla.
Ensi vuonna sitten EVS25, Shenzhen, Kiina. Sinne täytyy saada ehkä vähän luotettavampi ambulanssi vetoautoksi ;)
Kiitos Norja, Kiitos Stavanger. Ja ennen kaikkea: kiitos kaikille, jotka tämän mahdollistitte!