Sähköautot - Nyt!

Stanfordin yliopistossa on tutkittu nanoputkien sitomista tavalliseen paperiin. Tulokset ovat rohkaisevia. Paperin kanssa päästiin aiempaa korkeampiin jännitteisiin. Tekniikkaa on nyt testattu puoli vuotta, 40 000 lataussyklillä ja paperiakku toimii yhä.
Hiilinanoputkia on jo pitemmän aikaa tutkittu tulevaisuuden akkumateriaalina, uutta on paperi sidosaineena. Sidosainetta suurempi ongelma on kuitenkin tuottaa suuri määrä nanoputkia riittävän edullisesti. Joka tapauksessa paperi-nanoputkiakku voisi tarjota Suomen paperiteollisuudelle erinomaisia mahdollisuuksia.
Koko juttu täällä.

No niinpä tietysti. Sitä tuli automaattisesti ajateltua, että tuo olisi biohajoavaa, kun käytetty materiaali on hiili. Sen ymmärtää varsin hyvin, että pelkän nanoputkimateriaalin käsittely on tarkkaa puuhaa, mutta silloin kun se on imeytettynä tuohon paperiin, niin oletin hätäisesti, että siinä se olisi vaarantonta.
Mutta jos viedään ajatusleikkiä vielä hieman pidemmälle. Esim. kompostoituna tavallinen paperi maatuu aikas nopeasti ja silloin tuo nanomateriaali siirtyisi suoraan maaperään pääsemättä vapaaksi ilmakehään. Kasvit eivät oletettavasti pysty nanohiiliputkia pilkkomaan tai hyödyntämään, mutta onko siitä maaperässä suoranaisesti mitään haittaakaan? En tiedä onko tuosta tehty vielä mitään laajempaa tutkimusta. Todennäköisesti kasvit imevät nanohiiliputkia veden ja ravinteiden mukana, mutta miten ne vaikuttavat kasvien toimintaan? Voiko kyseistä kasvia enää hyödyntää? Tulisiko perunoista tappavia tai kovia kuin kivi? Entäpä puut? Joutuisiko koivun sahaamaan timanttilaikalla? Hauskaa miten ajatus lähtee lentämään :D