Sähköautot - Nyt!

Minkä kokoinen paneeli riitäisi, että auton saisi autotallin katolla olevilla aurinkopaneeleilla kohtuudella latailtua yön yli?

Aurinkopaneeli ei ehkä ole parhaimmillaan yöllä… Ellei kyseessä olisi sitten vaihdettava akkupaketti.

Jos ihan kertaluokkina lasketaan, että haluttaisiin talteen 100 km ajoihin riittävä 20 kWh energia ja aurinkopaneelin hyötysuhde olisi 20% (varsin optimistinen arvio!), tarvittaisiin auringon säteilyä 100 kWh. Suomessa kirkkaana kesäpäivänä keskipäivällä saadaan vajaa 1 kW/m², eli tarvittaisiin 100 hm². Siis esim. 5 h ajan 20 m². Niitä kirkkaita kesäisiä keskipäiviä vain on kovin harvoin ja lyhyehkön aikaa. Näin talvi-iltana on hiljaisempaa… Tämän päivän (28.12.) maksimi on mittarin mukaan ollut Nauvossa 11 W/m². Sitä tehoa neliömetrin kokoiselle paneelille tarvittaisiin jo koko vuoden tunnit.

Voiko eCorollan ladata aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä?

eCorollasta en tiedä, mutta täyssähköauton voi ladata millä tahansa tuotetulla sähköllä kun auto on ns. plug-in malli eli sen voi ladata pistokkeesta.

Onko kalliit töpselit tms. vaateet?

Asennettuna ja "avaimet käteen" perinteinen monikidepiistä valmistettu kennomatriisi maksaa 3,00 €/Wp ja 230 €/MWh (1 400 kWh/m²)
- SolarWorld AG, Vuosiraportti 2008

Minkä kokoinen paneeli riitäisi, että auton saisi autotallin katolla olevilla aurinkopaneeleilla kohtuudella latailtua yön yli?

Tuo onkin hankalampi vastata, joka riippuu kulmasta (Suomessa ihanteellinen noin 40 - 50 astetta) käyttöajasta (ihanteellinen kulma parhaaseen vuotuiseen tuotantoon, talvikäyttöön jyrkempi kulma ja kesäkäyttöön matalampi kulma) ja käyttäjän sijainnista.

ESIMERKKI: Maarianhamina, Suomi (Ahvenanmaalla Suomen paras aurinkoenergian tuotanto, noin 1 200 kWh/m²)
Sijainti: 60°5'48" N, 19°56'5" E, Korkeus: 15 m merenpinnan yläpuolella

Nimellisteho: 1.0 kWp (kidepii)
Arvioidut häviöt johtuen lämpötilasta: 11.9 % (käyttäen paikallista taustalämpötilaa)
Arvioidut häviöt johtuen kulmareflektiovaikutuksista: 2.9 %
Muut häviöt (kaapelit, invertteri etc.): 0.0 %
- lisää tähän omien laitteidesi arvot (oletuksena olisi 14.0 %)
Yhdistetty järjestelmän häviöt: 14.5 %
- ei sisällä "muita häviöitä"

Kiinteä järjestelmä: kaltevuus = 41 astetta, suuntaus = 0 astetta (ihanteellinen)
Tammikuu 0.67 (20.7) 0.68 (21.2)
Helmikuu 1.86 (52.1) 1.97 (55.2)
Maaliskuu 2.84 (87.9) 3.13 (96.9)
Huhtikuu 4.11 (123) 4.74 (142)
Toukokuu 4.90 (152) 5.83 (181)
Kesäkuu 4.62 (139) 5.66 (170)
Heinäkuu 4.52 (140) 5.59 (173)
Elokuu 3.70 (115) 4.55 (141)
Syyskuu 2.87 (86.1) 3.38 (101)
Lokakuu 1.66 (51.6) 1.85 (57.4)
Marraskuu 0.79 (23.7) 0.84 (25.2)
Joulukuu 0.37 (11.5) 0.38 (11.9)
VUOSI 2.75 (83.5) 3.22 (98.0)
VUOSI … (1 000) … (1 180)

Vasemmalta oikealle…
1: Keskimääräinen vuorokausittainen sähköntuotanto annetulla järjestelmällä [kWh]
- Vuodessa 2.75 kWh
2: Keskimääräinen kuukausittainen sähköntuotanto annetulla järjestelmällä [kWh]
- Vuodessa 83.5 kWh (kaikkiaan 1 000 kWh)
3: Keskimääräinen vuorokausittainen globaalisen irradiaation summa neliömetrille annetun järjestelmän moduuleilla [kWh/m²]
- Vuodessa 3.22 kWh/m²
4: Keskimääräinen gloobaalisen irradiaation summa neliömetrille annetun järjestelmän moduuleilla [kWh/m²]
- Vuodessa 98.0 kWh/m² (kaikkiaan 1 180 kWh/m²)

- Lähde: Euroopan Komissio (vain suuntaa antava tutkimus, kuten tuuliatlas)
566 sääasemaa yhdistäen aurinkosäteilyn ja spatiaalisen interpolaation
Sisältää kuukausittaiset ja vuotuiset keskimääräiset arvot vuosilta 1981 - 1990
Resoluutio 1 km x 1 km
Uusi päivitys vuosilta 2001 - 2008 (koskee vain Eurooppaa, Afrikan osalta vanhat arvot)

Espoon kaupunki alkaa ladata autojaan aurinkosähköllä. Vaikuttaa mielestäni erittäin mielenkiintoiselta kokeilulta. Tuon tapaiset järjestelmät ovat sitä tulevaisuutta missä itse haluan elää ja asua.

Pelkillä paneeleilla en itse lähtisi latausta järjestämään, vaan rinnalla joku 1-3kW tuulivitkutin, joilla sitten yhdessä ladattaisiin isompaa akustoa itse tallissa. Näin tulisi talliin valaistus ja lämmityskin omavaraiseksi.
Eli valoisan aikaan ladattaisiin tallin akusto täyteen, josta sitten ajoneuvon akusto latautuisi yöaikaan. Ylijäävällä energialla sitten lämpöä talliin.
Budjetista sitten on hyvinkin pitkälle kiinni käytännön toteutus…