Suomalainen tuleva biokaasun verottaminen ja sähköautoverotus on idiotismia.
Jep. Tosin sitä idiotismia kuvaillaan nimellä opportunismi tai realismi. Kumpaakin on mukana vesittämässä soppaa.
Energiaverouudistuksen lähtökohta autojen osalta on järkevä. Siinä lähdetään siitä, että bensiinin verokanta on oikea, ja muut polttoaineet laitetaan fossiilisten hiilipäästöjensä suhteessa tähän verokantaan. Hävitetään kokonaan käyttövoimavero, koska se on monella tavalla huonosti kohdistuva vero.
Tähän asti kaikki hyvin. Ensimmäinen huuto tuli kuitenkin siitä, että kuljetuspuolelle dieselistä aiheutuva verotaakka olisi kohtuuton (koska paketti- ja kuorma-autoille annetaan huomattavasti alennusta käyttövoimaverosta).
Seuraava ongelma on maakaasu. Jos sitä verotettaisiin liikennepolttoaineena bensiinin kaavalla, sitä ei varmasti poltettaisi voimaloissa. Sähkön kohdalla tilanne on vielä hankalampi, koska jos kivihiitä verotettaisiin edelleen samalla periaatteella, sähkön hinta moninkertaistuisi hetkessä. Ja turpeen verotukseenhan ei saa tässä maassa koskea. Peruspulma on se, että liikennepolttonesteiden verotus on haittaan verrattuna moninkertainen muihin polttoaineisiin nähden.
Mutta melkein kaikki ovat siis yhtä mieltä siitä, että hiilipäästöjen perusteella verottamienn on hyvä juttu. Mutta sitten melkein kaikki ovat sitä mieltä, että ei nyt kuitenkaan kosketa minun äänestäjieni asiaan. Tarvitaan siis poliittisia kompromisseja. Ja niitähän tuolla riittää, tässä helmiä:
1. Verotus ei ole puhdasta haittaverotusta. Polttoaineiden verotus hajoaa kahteen palaan, energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon. Toinen on siis haittavero, toinen hyötyvero. Jo tämä vesittää koko systeemin; jos käytössä on päästötön mutta energiasisällöltään suuri polttoaine, siitä joutuu maksamaan veroa. Esimerkiksi bensiinissä 80 % verosta on energiasisältöveroa.
2. Jotta sitten saataisiin kuitenkin pidettyä polttoaineet jotenkin ruodussa, liikennepolttoaineiden energiasisältövero on paljon korkeampi kuin muilla polttoaineilla. Bensiini: 1,57 snt/MJ, diesel: 0,85 snt/MJ, kevyt polttoöljy: 0,21 snt/MJ. Hiilidioksidivero on sama bensiinillä ja dieselillä (12 snt/l, 13 snt/l), mutta yllättäen sitten kevyellä polttoöljyllä ollaan noin puolessa dieselin tasosta. Tämä siksi, että laskentahintana on liikenteessä 50 e/tonni, muualla 30 e/tonni.
3. Koska kuitenkin dieselin ja bensiinin energiasisältövero on erilainen, asiaa tasoitetaan henkilöautojen osalta käyttövoimaverolla. Käyttövoimavero määräytyy siten, että keskimääräisellä dieselautolla keskimääräisen kilometrisuoritteen ajava autoilija päätyy maksamaan saman energiasisältöveron kuin bensiinillä.
4. Sähköauton verotuksessa ei ole hiilidioksidikomponenttia, koska päästöt hinnoitellaan sähköntuotannossa päästökaupassa. Sähköauton verotuksessa sen sijaan on energiasisältökomponentti, joka lasketaan sähköenergian määrästä. Verokanta on hihasta vedetty, ja sen jälkeen vedetään hihasta auton liikennesuorite ja kulutus. Oletetaan lisäksi, että kulutus on suoraan verrannollinen auton massaan. Näiden kertolaskulla saadaan vuotuinen käyttövoimavero.
5. Biopolttoaineet saavat vaihtelevan määrän alennusta hiilidioksidiverotuksessaan RES-direktiivin mukaisesti. Esimerkiksi biodiesel saisi huikean 6 sentin alennuksen veroon (puolet hiilidioksidiverosta). Toisaalta biokaasu on verotonta ilmeisesti myös energiasisältöveronsa osalta.
6. Lähipäästöjä vähän niin kuin huomioidaan. Tai sitten ei. Sana esiintyy lähinnä niissä yhteyksissä, kun verojärjestelmän reikiä paikataan. Lähipäästöjen huomiointi voi olla hyvinkin suurta (maakaasun kohdalla) tai käytännössä olematonta (autojen puhdistustekniikka).
7. Kaukolämmön verotus on käsittämättämän korkea haittaan verrattuna, koska sillä on korkeahko energiasisältövero. Tämä tekee sen, että on edullisempaa heittää lämpö harakoille ja käyttää sähköä sen lämmön tekemiseen myöhemmin. Kokonaispäästöt nousevat, vero laskee.
Ja löytyyhän tuolta paljon muutakin. Systeemi muistuttaa erehdyttävästi reikäjuustoa olemukseltaan. Samoilla päästöillä ja energiankulutuksella verotus voi olla hyvinkin erilaista riippuen siitä, missä muodossa energiaa kuljetellaan, ja mistä ne päästöt tehdään.
Kaamea sotku, johon voi haudata ihan mitä vain. Tämä kai oli tarkoituskin.