KOMITEAN "SK-69" SIHTEERI JUHA VESA VASTAA KIRJOITUKSEEN:
(vastaus lähetetty sähköpostilla)
Hei,
Vastaan sähköalan standardisoinnin edustajana tuohon otsikossa mainittuun ja www.sahkoautot.fi verkkosivulla olevaan kirjoitukseen, koska uutisessa esitetty väite "standardi kieltää kotilatauksen" on virheellinen tieto. Seuraavassa selvitystä asiaan liittyen.
Hiljattain on hyväksytty kansainvälinen standardi IEC 61851-1, joka määrittelee sähköauton lataukseen käytettävät turvalliset lataustavat, silloin kun sähköautoa ladataan sähköverkkoon liitetyllä liitäntäjohdolla. Standardi IEC 61851-1 tuntee neljä erilaista lataustapaa, jotka ovat tiivistetysti seuraavat:
Lataustekniikka 1: Yksivaiheinen vaihtosähköllä (AC) tapahtuva lataus normaalilla kotitalouspistokytkimellä.
Lataustekniikka 2: Yksivaiheinen AC-lataus kotitalouspistokytkimellä tai kolmivaiheinen lataus voimapistokytkimellä (enintään 32 A), kun suojalaitteet (vikavirtasuojakytkimet yms.) ovat liitäntäjohdossa olevassa kotelossa.
Lataustekniikka 3: Kolmivaiheinen AC-lataus (enintään 63 A) erityisellä tarkoitusta varten standardisoitavalla pistokytkimellä.
Lataustekniikka 4: Tasasähköllä tapahtuva lataus suurilla virroilla ja jännitteillä.
Standardi IEC 61851-1 saatetaan aikanaan eurooppalaiseksi EN-standardiksi joko sellaisenaan tai yhteiseurooppalaisilla muutoksilla varustettuna, mikäli sellaisille nähdään tarvetta.
Kansainvälisesti on myös valmisteilla standardi IEC 62196-2, joka koskee lataustekniikkaa 3 varten tarkoitettua erityistä sähköauton pistokytkintä. Tämä kansainvälinen standardi sisältää kolme eri pistokytkinjärjestelmää. Myös tämä standardi saatetaan eurooppalaiseksi standardiksi, jolloin IEC-standardista on tarkoitus valita Eurooppaan yksi järjestelmä.
Edellisten standardien osalta keskustellaan parhaillaan eurooppalaisissa standardijärjestöissä (CEN ja CENELEC) lähinnä siitä, millaisilla pistokytkimillä sähköauto voidaan kytkeä sähköverkkoon. Tähän keskusteluun liittyen eräät eurooppalaiset autonvalmistajat ovat esittäneet oman kannanottonsa siitä, että sähköauton lataukseen tulisi käyttää heidän mielestään normaalia kotitalouspistokytkintä tietyn ylimenokauden jälkeen ainoastaan silloin, jos sähköasennuksen turvallisuus on todettu. Tuskin he haluavat kotitalouslatausta kieltää, koska kotona tapahtuva sähköautonlataus on oleellista kuluttajan kannalta. Autoteollisuus ei voi myöskään asettaa mitään kieltoja sähköasennusten osalta. Suomessa sähköasennuksia koskevat vaatimukset laatii ja asennusten turvallisuuden arvioi näiden alojen asiantuntijat – eivät autonvalmistajat. Sähköauton valmistaja voi toki omien takuuehtojensa yms. myötä edellyttää tietyn lataustavan tai -menetelemän käyttöä, mutta se ei ole sähköteknisen standardisoinnin asia.
Olemme korostaneet monissa standardisointiyhteyksissä, että Suomessa on toimiva latausinfra autolämmityspistorasioiden muodossa ja sitä me tulemme kansallisesti hyödyntämään niin pitkälle kuin mahdollista myös sähköautojen latauksessa.
Nykyisen pistokytkinstandardin SFS 5610 mukainen kotitalouspistokytkin kestää 16 A virran akkujen lataamiseen tarvittavan 10-12 h latausajan. Uusissa asennuksissa ulkopistorasiat on vaadittu suojattavan myös vikavirtasuojakytkimillä ja asennuksissa vaaditaan 2,5 mm2 johtimet, joten sähköturvallisuus on tältä osin riittävä. Toki on muistettava, että Suomessa on paljon vanhoja autolämmityspistorasioita, joissa liitokset ovat kenties löystyneet ja huonosta kosketuksesta johtuvat lämpenemiset saattavat aiheuttavat ongelmia, jos sähköautoa ladataan täydellä teholla yön yli. Eikä kaikista nykyisistä pistorasioista pystytä ottamaan tuota 16 A virtaa jatkuvasti, koska ne on suojattu 10 A sulakkeilla tai niissä on kellokytkimiä. Näin ollen joitain päivitystarpeita tulee eteen jatkossa vanhoihinkin asennuksiin, mikäli niitä aiotaan käyttää sähköautojen lataamiseen.
Standardisoinnin yksi perusperiaate on, että standardit koskevat uusia tuotteita ja asennuksia, joten ne eivät takautuvasti muuta mitään olemassa olevaa. Kansallisia asennusstandardeja päivittäessämme tai täydentäessämme joudumme jatkossa miettimään vaatimuksia entistä tarkemmin myös sähköautojen lataamisen kannalta, jotta sähköturvallisuustasomme säilyy ennallaan. Uusien asennusten osalta on syytä luonnollisesti kansallisesti harkita, millaisia pistorasioita tulevaisuudessa Suomessa asennetaan sähköautojen latauspisteisiin, ja tällöin otetaan huomioon asennuspaikkojen ympäristöolosuhteet, latauspisteiden käyttäjät sekä esimerkiksi se, että jatkossa tehonsyöttö voi tapahtua myös vastakkaiseen suuntaan, eli autosta verkkoon päin. Standardeilla pyrimme varmistamaan turvallisuuden.
SESKOssa näitä sähköauton lataamiseen liittyviä standardisointiasioita käsitellään mm. latausjärjestelmää standardisoivassa komiteassa SK 69 sekä pienjänniteasennuksia standardisoivassa komiteassa SK 64. Edellä mainitut kansalliset asiantuntijaryhmät vaikuttavat myös kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien vaatimuksiin osallistumalla standardisointityöhön. Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja siihen on halukkaiden mahdollista osallistua.
Annan mielelläni lisätietoja sähköauton lataukseen liittyvistä standardeista ja standardisoinnista.
Ystävällisin terveisin
Juha Vesa
Komitean SK 69 sihteeri