Teo (vieras)
RSS: Uudet keskusteluviestit
http://www.iltalehti.fi/talous/2011050913684195_ta.shtml
"Säästöillä pyritään toimitusjohtaja Jukka Koskisen mukaan sopeuttamaan kustannuksia yhtiön alhaiseen tilauskantaan."
Miksihän ei kauppa käy? Ei haluta myydä pienasiakkaille? Tuote ei riittävän hyvä / liian kallis?
Tuossa jännä vanhempi keskustelu aiheesta loppupuolella: http://www.sahkoautot.fi/forum/t-264113/thundersky-kennot-euroopasta . EV-Funin ilmaisu "ottaa turskaa" näyttää käyvän toteen. Onkohan tuo 100 miljardia euroa käytännössä menetetty, siitä kovinkin paljon yhteiskunnan rahoja? Jotenkin alan olla täynnä näitä pisnesmiähiä ja toinen toistaan kirkkaampia ideoita. Yhteistyökumppaneiksi pitäisi löytää realisteja jalat maassa liikkuvia eikä pikavoittojen hamuajia.
European Batteries yhtiön valmistamat kennot ovat kemiallisesti lähes A123 kennoja vastaavia, mutta A123 LiFePO4 oliviini partikkelit ovat useita kertaluokkia pienempiä ja kennon impedanssi on paljon alhaisempi(pienet häviöt, suuri virta-anto) ja elinikä on A123 kennoissa moninkertainen. K2 tohtori J. Stokerilla on osaamista polymeerikemiasta. DLG saanut ohjausta
A123 akkuja käytetään FiskerHybridissä(maksoivat taaloja Henrik Fiskerille)
http://yle.fi/alueet/turku/2011/07/hybridiurheiluautossa_riittaa_hevosvoimia_-_aanta_ei_juuri_lainkaan_2707479.html
Löytyykö lähteistä viittauksia Dupontiin ?
http://www2.dupont.com/DuPont_Home/en_US/index.html
Kun sen linkin vielä rakennat K2:n kanssa, niin seuraava johtopäätös varmasti kertoo sen lopullisen syyn, miksi K2 on vielä edes olemassa.
Liittyy vahvasti tähän EV-Funin kommenttiin:
"European Batteries yhtiön valmistamat kennot ovat kemiallisesti lähes A123 kennoja vastaavia, mutta A123 LiFePO4 oliviini partikkelit ovat useita kertaluokkia pienempiä ja kennon impedanssi on paljon alhaisempi(pienet häviöt, suuri virta-anto) ja elinikä on A123 kennoissa moninkertainen"
Mitä elinikään tulee… Partikkelikoko ei suoraan siihen vaikuta. A123:n hienojakkoinen rakenne sallii helpommin "täyden varauksen". Loppulatausjännitettä ei tarvitse nostaa niin paljon. Tämä ja pari muuta seikkaa tarkoittaa keskimääräisesti alhaisempaa käyttölämpötilaa. Siitä taas seuraa elektrolyytille leppoisemmat oltavat. A123:n kennot kestää kuulemma 12.000 täyttä 100% DOD sykliä 1C virroilla. Testin jälkeen akussa on 75% alkuperäisestä kapasiteetista jäljellä.
Olemme paljon pohtineet, että mikä on paras käytäntö: Todella pitkäikäinen kenno vai helposti keirrätettävä kemiallinen rakenne.
Oma kanta on ollut, että jos kenno elää 30 vuotta, on siihen pitänyt jo pariin kertaan vaihtaa elektroniikkaa niitä suojaamaan. Akuston mekaaninen purkaminen ja sovittaminen uuteen autoon mietityttää. Todennäköisesti molemmille liiketoimintaalleille on tilausta.
-akkuJukka
Ainoa yhdistävä tekijä Dupontiin on K2 yhtiön datalehdessä merkitty akkukotelon muovin speksi: http://liionbms.com/pdf/k2/LFP300EVS.pdf
K2 käyttää Kiinan muovia akkukoteloissaan: http://panjiva.com/Leroy-Skochenski-K2-Energy-Solution/2418655
K2 on patentoinut muovikotelonsa. Patentti tuo arvostusta ja kunniaa: http://www.freshpatents.com/Kye-W-Stoker-Henderson-invdirs.php
K2 plastics INC. on eri firma. Valmistaa muovista hammaspyöriä itärannikolla. käyttää paljon Dupont muoveja.
Dupont valmistaa akkuihin korkealaatuisia erottimia.
"Säästöillä pyritään toimitusjohtaja Jukka Koskisen mukaan sopeuttamaan kustannuksia yhtiön alhaiseen tilauskantaan."
Joillakin on ihan päinvastaisia ongelmia. Kreikkalainen Defkalion Green Technologies on käynnistämässä loppuvuonna 2011 nikkelin ja vedyn välisen reaktion tuottamaan lämpöön perustuvia ensin lämpö- ja myöhemmin CHP-voimalaitoksia. Alustavia tilauksia kerrotaan olevan nyt jo niin paljon, että 5 seuraavan vuoden tuotanto on jo myyty:
http://vimeo.com/25785236
Poimintoja videosta:
- DGT’s investors are a group of friends of the Greek diaspora who attended the same university in Canada.
- The 5 to 30 kW modules are all the same size, the only difference being the pressure, so they will cost the same.
- The 1 MW reactor is now being tested, and DGT is working on producing a 3 MW reactor.
- DGT is only producing the units, not distributing or marketing them.
- It will take five years of production for DGT to meet the demand of the orders they’ve received so far.
- Every six months the units will be serviced by technicians employed by the distributors, but trained by Defkalion.
- The reactors have twelve levels of security; nevertheless, somebody will break the security sooner or later. Defkalion is depending primarily on legal protections and the low cost of the units to discourage competitors from producing Hyperion knock-offs.
Kreikkalaisten talousmatematiikka on vissiin ollut kautta linjan tätä :D
EB:n akut on ihan käytännössäkin toimivaa kamaa, mutta saattaa olla ihan poliittiset syyt siihen, ettei vielä haluta tavaraa myydä. Eikä sitä oikeastaan kannattaisikaan myydä, koska materiaalien hinnat ei näytä helposti laskevan vähään aikaan. Muitakin liiketoimintamalleja on.
Kysyntä kasvaa koko ajan tuotantoa karkuun. Samoin myös hyvin integoitujen ja nopeasti pystytettävien akkutehtaiden kysyntä kasvaa. EB:llä pitäisi tosissaa hakata päitä yhteen, että ne busineksen keihäänkärjet löytyy. Minuste heidän pitäisi tosissaan jahdata sitä K2:n Nevadan tuotantolaitoksen diiliä.
Kiinassa tuotantoa ajetaan isosti ylös koko ajan. Tuotantohinta menee nykyään siellä 32€/kWh pinnoilla. 190 miljoonan ampeeritunnin tuotantolaitos aloitti juuri ja toinen noin 100 miljoonan on tekeillä. Näin isoimmat projektit päältä mainittuna.
Joutunen myöntämään, että noiden PSA-autojenkin katteet on ihan kohdallaan. :P Mutta.. markkinat määräävät hinnat ja jostain sitä tuotekehitykseenkin pitää pääomaa repiä. Maailmasta puuttuu vielä ainakin LFP-akkujen kierrätyksen erikoistunut laitos ja jo kehitetty prosessi on vielä patentoimatta. CCS pitää myös tuotteistaa loppuun ja…. uh.. pakko lopettaa listaaminen… iskee taas realiteetit silmille ja ajan suhteellisuus konkretisoituu…
-akkuJukka
K2 yhtiöllä ei ole substanssia. K2 ostaa kaikki akkunsa Kiinasta ja heidän DLG-akkujen vuosiostot on sadoissa tuhansissa dollareissa.
Mikään pankki ei nyt Yhdysvalloissa lähde rahoittamaan akkuteollisuutta. Kustannusrakenteessa Kiina on ylivoimainen.
Kyllä K2:ssa on substanssia, mutta heidän valitsema liiketoiminnallinen strategia on omanlaisensa. DLG-akkujen osto ja myynti on vain tapa pitää kassavirtaa edes jonkin verran. Heidän osamisensa on kovaa tasoa, mutta varsin kapealle alueelle. Heistä olisi paljonkin hyötyä, jos halutaan tehdä omaa LiFePO4-materiaalia. Nyt siellä tehdään vähän kaikkea, kun monikaan ei ole päässyt ymmärtämään, mitä heiltä pitäisi pyytää. :/ Kummallinen tilanne…
Kiinan kustannustehokkuus lähtee pitkälti siitä, että raaka-aineiden ostohinnat eivät noudata maailman markkinahintoja. On poliittinen päätös, että akkuteknologiaan ja materiaalituotantoon panostetaan. Työvoimapoliittisista lijnauksisita ei vissiin tarvitse edes puhua. Palkkojen osuus ei ole montaa prosenttia.
USA:n erilaiset tukiohjelmat ovat K2:n ulottuvilla. Netistäkin saa niistä listoja, mutta pitää rekisteröityä niihin palveluihin. Linkitys ei onnistu noihin dokkareihin, eikä niitä saa kopioida…
-akkuJukka
Tohtori J. Stoker oli työllistettynä Valence-akkutehtaassa Nevadassa Hendersonin kaupungissa. Yhtiön lopetettua Stoker joutui työttömäksi ja perusti keväällä 2007 K2 yrityksen. Liikeidea oli ostaa bulkkikennoja ja muovikoteloita. Kennot tulevat DLG-yhtiöltä Kiinasta. Yrityksellä on pistehitsauskoneita " 2009 hankkivat kunnollisen" lisäksi hankittiin muovihitsi. Yritys on kunnianhimoinen: http://www.bookrags.com/news/business-resource-center-powers-startup-moc/ Nykyisyyttä: http://www.lead411.com/company_K2EnergySolutionsInc_Stoker_369967.html
Miiljoonasopimus : http://www.quallion.com/images-pdf/USABC-5%20Contracts-FINAL%2012-23-10.pdf
Alelionin valmistamat Fiat500-EV:n akut kuten K2. Käyttämällä sarjaan/rinnan pistehitsattuja kennoja. DLG-akut toimii ihan ok.
Tohtori J. Stokerin patentti Valencen ajoilta Hendersonissa 2002.
http://www.google.de/patents?id=WU6JAAAAEBAJ&printsec=abstract&zoom=4#v=onepage&q&f=false
Patentti ei ole merkityksellinen.
"EB:n akut on ihan käytännössäkin toimivaa kamaa, mutta saattaa olla ihan poliittiset syyt siihen, ettei vielä haluta tavaraa myydä. Eikä sitä oikeastaan kannattaisikaan myydä, koska materiaalien hinnat ei näytä helposti laskevan vähään aikaan. Muitakin liiketoimintamalleja on."
Millään firmalla ei ole tarvetta olla myymättä kamaa. Tavarahan ei käy kaupaksi. En tiedä toimivatko EB:n akut vieläkään tarkoitetulla tavalla vai käykö samalla lailla kun Valcolle aikanaan. Hehän eivät vaan osanneet tehdä hyvälaatuista tavaraa eli kuvaputkia. Osaamisen taso ei riittänyt. Yli 50% tuotannosta meni roskiin. EB:n osaltahan voisi nyt sitten tehdä selvityksen siitä missä kohdin leijuttiin pilven reunalla ja oliko tässä menestystarinaksi suunnitellussa jutussa mitään hyvää. Voisivat ottaa maahantuontiin vaikkapa TS/Winston akut niin säilyisi jotain äksöniä hommassa. Hipowerhan on toinen merkki joka nykyään toimii hyvin vuosien takaisen alkukangistelun jälkeen.
Vielä suurempi hyppäys olisi NiFe rauta-akun kehittäminen eteenpäin mutta luulen ettei löydy osaajia Suomesta. Täytyisi palkata porukkaa Venäjältä tai Kiinasta. Taas NiCd floodeddien osalta Saftin patentit ovat aika kattavia joten ei liene ehkä saumaa.
"Millään firmalla ei ole tarvetta olla myymättä kamaa"
Ihan dokumentoitu käytäntö, kun halutaan yhtiön kasvavan pääomistajien haluamaan suuntaan. Tuotetta "kehitetään" niin kauan, kun on tarve… Lopulta yksinvalta on aina selitettävissä, että yhtiön on hyvä linjata pitävä, kestävä ja keihäänkärkinen-strategia.. mutta.. tämä on politiikkaa eikä tekniikkaa..
Vain täysin laaduton romu ei kelpaa akkumarkkinoille. Oli laatu melkein mitä tahansa sen yläpuolella, niin kauppaa saa aikaiseksi. Kiinalaisetkin se ovat jo todistaneet useaan otteeseen. EB:n tarkoitus ei toki ole alittaa asettamiaan laatukriteerejä, mutta markkinaa pitäisi luodata ehkä hieman eri tavoin.
Pikkulinnut kertoo, että uusi kehitetty modulinen systeemi on 'ihan hyvä' ja 'toimii ok'.
Pitäisikö sensijaan, että vain kritisoidaan tehdä jotain heidän eteen ? Jos tässä on kerran kansallisen ylpeyden kanssa jotain tekemistä. Floodataan kaikki maailman harrastaja foorumit motivoituneilla kommenteilla ja vinkataan verkkokaupan etusivuille.
-akkuJukka
Jaaha. Ruotsalaiset skeptikot ovat testanneet kylmäfuusiolaitteen toimivaksi…
http://pesn.com/2011/04/07/9501805_Rossi_Cold_Fusion_Validated_by_Swedish_Skeptics_Society/
Mitäköhän tässä pitäisi sanoa. Pitänee tutkia asiaa muutama hetki, sillä materiaalia on melkoisesti:
http://peswiki.com/index.php/Directory:Andrea_A._Rossi_Cold_Fusion_Generator
Sitten olisi tällainen juttu 1 MW kylmäfuusiolaitoksesta:
http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/energi/article3264361.ece
Ja 1 MW laitoksen testi onnistui:
http://pesn.com/2011/10/28/9501940_1_MW_E-Cat_Test_Successful/
Rossi on yrittänyt patentoida kehitelmäänsä. Patenttitoimistot ovat jyrkästi kieltäytyneet. Nykyisin patenttitoimistot ovat ottaneet etäisyyttä "ikiliikkujakeksijiin". Rossi on tuo"reaktoriinsa" ulkopuolista energiaa.
Eipä kelvanneet EB:n patterit Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, vaan valitsivat Altair Nanotechnologies Inc:in litiumtitanaatti akut.
http://www.lut.fi/fi/lut/news/2011/sivut/20110509_lutenergia.aspx
Kaapattu LUT:n sivuilta:
"Sekä raskaat työkoneet että sähkönsiirtojärjestelmät vaativat energiavarastoja, joiden tehotiheys on korkea."
On se kumma, kun ei panimoteollisuudelle kelpaa hyvä juotavan jugurtin maitohappobakteeri. Tai vaatturille tynnyrit.
EB:n akut eivät ole hybridejä varten, joissa otetaan paljon kohtuulisia DOD-syklejä isolla teholla. Kennon konstruktio ei ulkoapäin näytä siltä, että tämä olisi ollut keihään kärkenä.
Energiatiheys, modulaarisuus ja kustannustehokkuus volyymeissä ovat oikeita myyntiargumentteja. Kokonaisuus on se mikä merkitsee. Ei joidenkin ominaisuuksien ylilyönnit.
Mitä FEVT:n tulee… BMS. jota kehitettiin ei koskaan päässyt markkinoille.
Syy on selvä, kun katsoo, miten FEVT:stä alunperin SpinOffina syntyi EB. Miten kaikki rahallinen ja resurssillinen panostus sitten siirtyikin EB:n. Ja lopulta nielaisi alkuperäisen yhtiön 'ohi mennen'. Yhiön oman edun mukaista oli olla myymättä toimivaa kokonaisuutta (CCS + Winstonin akut). Toimivat ja luotettavat järjestelmät tuolla kokoonpanolla olisi syönyt yhtiön uskottavuutta akkutekniikan kehittäjänä ja oman tehtaan pystyttäjänä….. älkää kysykö minulta, että miten. En tiedä vieläkään…
CCS (eli se FEVT:n BMS) olisi ollut jo 'valmis' 2006 tuotteistettavaksi loppuun, mutta sitä piti 'kehittää'. Suurin ongelma 'palkattujen asiantuntijoiden' mielestä oli luotettavuus. Pakko olla pikkuisen sakrastinen: Onhan se selvää, että jos jokin toimii autossa 6 vuotta kerta-asennuksella, on siinä luotettvuuden kanssa ongelmia. (varsinkin kun kukaan ei koskaan odottanut yli 3 vuotta prototyypeille). Noh… tästä on jo vuosia, eikä kukaan ollut vielä silloin nähnyt sitä, mitä tuli tapahtuman.
Mutta… sen voin sanoa, että tämä kokemus on ollut todella opettavainen. Se on havainnollistanut äärimmäisen hyvin, miten Suomen pääomamarkkinat toimivat, kuinka nokkelasti yhtiön strategioita ja visioita voidaan pyöritellä, miten tuotekehitys voi olla *niin* monimuotoista, jne.. Arvostan valtavasti sitä oppia, jonka sain.
Actionecon onglema taas oli liian monesta kehitettävästä komponentista kasattu kokonaisuus. Labyrintti, joka muuttui kokoajan. Pienelle teknologiayhtiölle olisi ollut tärkeää keskittyä yhteen merkittävään ongelmaan kerrallaan ja testauttaa osakokonaisuuksia erikseen. Jälkiviisaus on helppoa :) Tiedän hankkeen varsin hyvin, koska olin siinä auttamassa sivusta jo ideasta lähtien. Harmittaa yrittäjien puolesta, mutta tuskin idea on kuollut vaikka yritys vaihtuu. Siksi sitä kutsutaan yrittämiseksi. :D
Kuten jo totesin EVDL:ssä.. nämä asiat on enemmän poliittisia kuin teknisiä.
-akkuJukka
Tämä työ on hyvä!
DLG akut toimii asiallisesti ja FEVT-BMS.
Eipä näytä EB:n tytäryhtiön FEVT:n akunhallintajärjestelmien kauppa sujuvan. Eikös heillä pitänyt olla maailman paras patentoitu akunhallintajärjestelmä! Liikevaihto romahti ja tappiota joka vuosi.
http://www.finder.fi/S%C3%A4hk%C3%B6asennustarvikkeita/Finnish%20Electric%20Vehicle%20Technologies%20Oy/TUUSULA/taloustiedot/887525
Lahtelainen litium-akkukäyttöisiä ruohonleikkureita kehitellyt Actioneco Oy konkurssiin keväällä. Tätäkin yritystä pidettiin lupaavana uuden teknologian yrityksenä, kuten konkurssiin mennyttä Eagle Tuulivoima Oy:tä.
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/actioneco+oy+konkurssipesa/23973622
Marraskuussa 2010 kirjoitettu artikkeli on ytimessä.
http://www.foreignpolicy.com/articles/2010/10/11/the_great_battery_race?page=full
