RSS: Uudet keskusteluviestit
Kun meillä vielä kaupungeissa haaveillaan päästöttömästä bussiliikenteestä, mennään jo Australiassa pitkällä. Yhteisön puuhamiehinäkin kunnostautuneet Jaakko ja Petteri kävivät paikan päällä katsomassa sähköbussin menoa. Katso video ja kommentoi foorumilla.
Sähköbussi toimii 11kpl sveitsiläisellä korkeassa lämpötilassa toimivalla Zebra-akustolla. Aurinkopaneeli on toimiva juttu, mutta talvella ei toimi(suomessa)
http://www.adelaidecitycouncil.com/adccwr/publications/guides_factsheets/tindo_fact_sheet.pdf
Aurinkopaneelijärjestelmissä EU on maailman johtaja, Saksa-maailman ykkönen. Suomi peränpitäjä kastissa.
Paneeli pystyyn, tarkoituksessa jos toisessakin, sillä Suomessa säteilee ihan kohtuullisesti. Helsingissä auringon säteilyenergiaa keskimäärin 940 kWh/m2 vuodessa ja Sodankylässäkin 780 kWh/m2/a.
Tarkemmin eurooppalaista auronkoenergiapotentiaalia voi tutkailla mm.
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/index.htm
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/cmaps/eu_opt/PVGIS-EuropeSolarPotential.pdf
Australialainen aurinkosäteilykartta mm.
Helsingissä auringon säteilyenergiaa keskimäärin 940 kWh/m2 vuodessa ja Sodankylässäkin 780 kWh/m2/a.
Auringon säteilyenergia valitettavasti taipuu aika nihkeästi sähköksi sähköverkkoon. Todelliset tuottolukemat ovat sähkönä mitattuna suuruusluokassa 100 kWh/m2/a. Neliömetrin paneelin nimellisteho on tyypillisesti 130 W, ja Etelä-Suomessa keskimääräinen teho on noin 10 % ko. lukemasta. Keskimääräinen sähköntuotanto on siis noin 13 W/m2.
Ainoat jotenkin kunnolliset asiasta Suomessa näkemäni luvut ovat Kiillon Tampereella olevasta voimalasta. Sen tuotto meni jokseenkin ylläolevan mukaisesti, joten teoria ei ole kaukana käytännöstä. Investointihinta on suuruusluokkaa 40 euroa/W keskimääräistä tehoa. Jos sisäiseksi koroksi otetaan 5 %, kuoletukseksi 3 % ja unohdetaan ylläpito, niin vuosikustannus on 3,2 e/8760 Wh eli noin 35 snt/kWh.
Tuossa se aurinkovoiman ongelma on Suomessa. Ja oikeastaan koko maailmassa; etelämpänä saadaan kyllä kaksinkertainen tuotto samalla paneelilla, mutta siltikin sähkön hinta on moninkertainen kilpaileviin tuotantotapoihin verrattuna. Esimerkiksi tuulivoima on paljon halvempaa.
Aurinkopaneelien hinnassa ja hyötysuhteessa on sama juttu kuin sähköautojen akuissa. Maailmalla kulkee monenlaista tietoa, mutta kun se tavara pitäisi saada perille asti, hinta on kalliimpi eikä hyötysuhde pärjää luvatulle.
Toisaalta ei ole epäilystäkään siitä, että kun aurinkopaneelien hinta putoaa kymmenesosaan nykyisestä, aurinkoenergiasta tulee erittäin suosittua myös meillä. Aikataulua ei ole kerrottu…
Auringon säteilyenergia valitettavasti taipuu aika nihkeästi sähköksi sähköverkkoon. … Toisaalta ei ole epäilystäkään siitä, että kun aurinkopaneelien hinta putoaa kymmenesosaan nykyisestä, aurinkoenergiasta tulee erittäin suosittua myös meillä. Aikataulua ei ole kerrottu…
Niinhän sitä moni perusinsinööri luulis, että aurinkokeräimien ja -paneelien kehitys on jo kemiallis-fyysisessä tapissa. Ja hinnat halapuu vain "kiinalaismassalapsityövoimavalmistuksessa". Nykytietämyksellä ja tekusta prujatuilla perusoppikirjoilla. Mutta ehei, joku propellihattu laskee ja keksii vielä että hei, auringon energialla kaikki on aina toiminu ja toimii vastaisuudessa vieläkin paremmin. Aurinkolentokonekki pyörähtää maailman ympäri jo ensvuonna. Mitä me oltais ja mitä meillä olis iliman kosmista energiaa muutenkaan? Osattais vaan tyhymät käyttää enemmän sitä mitä on ylenmäärin jatkuvasti tarjolla.
=:)
Niinhän sitä moni perusinsinööri luulis, että aurinkokeräimien ja -paneelien kehitys on jo kemiallis-fyysisessä tapissa. Ja hinnat halapuu vain "kiinalaismassalapsityövoimavalmistuksessa". Nykytietämyksellä ja tekusta prujatuilla perusoppikirjoilla.
Aurinkoenergian suurin ongelma ei ole hyötysuhde, koska energiaa on saatavilla erittäin paljon. Suomen koko sähköntuotantoa vastaava sähkömäärä saadaan Suomen oloissa aikaan noin 1000 km2 kattavilla nykytyylisillä aurinkopaneeleilla. Pinta-ala on samaa suuruusluokkaa kuin nyt turvetuotantokäytössä olevien soiden pinta-ala.
Ongelma aurinkoenergiassa on paneelien hinta. Nykyisellä piiteknologialla ei ole näkyvissä mitään dramaattista halpenemista, koska tuotantomäärät ovat jo nyt suuria. On aika monta lupaavaa keksintöä, joilla hintaa saadaan alas, yhdestä tällaisesta tuli edellinen Millennium-palkinto. Mutta ne ovat vasta lupaavia innovaatioita, joiden tie käyttöön on erittäin pitkä ja tuskallinen. Energiapuolella on muitakin tällaisia, vaikkapa CCS, ydinfuusio, vetyä tuottavat levät ja vedyn terminen tuottaminen vedestä. Voi olla että tulevat, voi olla etteivät.
Tässä ongelmassa ei auta, vaikka joku keksisi hyötysuhteeltaan kolminkertaisen aurinkopaneelin, jos sen hinta per watti on edelleen sama. Eikä haittaa vaikka paneeli olisi hyötysuhteeltaan nykyisiä huonompi, jos se voidaan vaikkapa tulostaa rullalta rullalle. Aurinkosähköllä kulkeva lentokone on huikea teknologian esittelyyn, mutta se ei auta energiantuotannon kohdalla eteenpäin, koska siinä kriteeri on W/kg. Tarvitsemme halpoja aurinkopaneeleja. Hinnassa pitäisi pilkun siirtyä yhden pykälän verran.
Toisaalta on selvää, että jos sekä fossiilisista polttoaineista että ydinvoimasta halutaan eroon, niin aurinkoenergia on ainoa uusiutuva, jota on riittävästi. Niinpä on aika varma veikkaus todeta, että muodossa tai toisessa aurinkoenergian hyödyntäminen on nouseva ala.
Mutta kun aikataulu on hämärän peitossa, sen pohjalta ei voida oikein pitkän aikavälin strategiaa tai politiikkaa luoda. Energiapolitiikka pitää tehdä nykyisen teknologian pohjalta, koska energiateknologian kehitys on kuitenkin hyvin hidasta.
Mielenkiintoinen kysymys tässä tilanteessa on se, kannattaako aurinkoenergiaan investoida nyt. Investointiahan ei sähköverkon alueella saa kannattavaksi millään ilveellä. (Paitsi Saksassa, jossa valtio tukee sitä erittäin voimakkaasti, mutta silloinkin kyse on tukiaistaloudesta, ei kannattavuudesta.) Aurinkopaneelien hankkija on joko laskutaidoton tai tietoisesti investoi niihin omaa rahaansa tehdäkseen jotain hyvää ympäristön puolesta.
Jälkimmäinen ajatus on hyvä. Investoinnilla ei kuitenkaan saa suoraa hyötyä (säästettyjä fossiilisia luonnonvaroja) kovin paljon per euro, koska investointi on kallis. Kilowattitunnista joutuu maksamaan esimerkiksi 20 snt ekstraa. Tällä rahalla säästää CO2-päästöjä noin 800 g, joten tonnihinnaksi tulee 250 e/t. Lukema on tietysti vähän sinnepäin, energiayhtiön ja yksityisen kuluttajan näkökulma ovat aika erilaisia johtuen siirtomaksuista ja muista vastaavista.
Tuo säästetyn päästön hinta on niin kova, että sillä ei aurinkovoimaan investointia kannata perustella. Esimerkiksi tuulivoimassa hinta on murto-osa tuosta, ja päästöoikeuksien markkinahinta suuruusluokkaa kymmenesosa.
Investointia voi perustella myös investointina teknologian kehittämiseen. On kuitenkin vaikea nähdä, että nykyiseen aurinkopaneeliteknologiaan panostaminen edistäisi kovin voimakkaasti uusien kehittämistä. Tuotteen hinnassa ei ole kovin paljon tuotekehityksen osuutta, bulkkipaneelien tekomenetelmät ovat sen verran vakiintuneita.
Tämä voi tuntua vähän tylyltä, mutta ihan teknis-taloudellisten faktojen pohjalta minusta on turha investoida aurinkovoimaan nykyisellään. Sen kehittämiseen kannattaa kyllä panostaa erittäinkin paljon, mutta valitettavasti siihen yksittäisen ihmisen mahdollisuudet ovat nykyisellään heikot. Tietysti aina nähdessään vähänkään päättävissä tai vaikuttavissa asemissa olevia ihmisiä kannattaa muistuttaa, että energiatutkimukseen pitäisi niitä miljardeja löytää.
Voihan sen asian niinkin katsoa, että parempi ne rahat on pistää aurinkopaneeleihin kuin kaukomatkailuun. Mutta jos sillä rahalla haluaa maksimaalisen ympäristöhyödyn, aurinkopaneelit eivät ole hyvä investointikohde. Ne ovat tehokkaampia viemään rahaa kuin tuomaan päästösäästöjä.
Pakokaasu: Tuo 1000km2 kuulostaa ilahduttavan optimistiselta, muistelen nähneeni jonkun arvion, että koko Suomi pitäisi päällystää paneeleilla (tehokkailla sellaisilla).
Sanot, että pilkun paikan pitäisi siirtyä, mutta mikä on alkuperäinen luku, jossa se siirtyy? $5 vai $3 per watti ja lasketko mukaan asennuskustannukset ja muunkin tarvittavan tekniikan kuin paneelit? Piin hinta on ollut aika alhainen viime aikoina, en tiedä aivan tämänhetkistä tasoa, mutta piipohjaisten kennojen hinnat ovat laskeutuneet jopa tasoon $1 per watti (ainakin Kiinassa). Tämän vuoksi ohutkalvokennoja valmistavat firmat ovat olleet vähän hädässä, kun hintaetu ei olekaan enää kovin suuri - heillä hinta pyörii jossakin $0.6/W tienoilla. Ohutkalvot ovat sitäpaitsi vasta tuloillaan ja juuri kehitysvaiheesta tuotantoon siirtyneitä.
Aurinkolämmön kohdalla taasen hinta ja investoinnin takaisinmaksuun kuluva aika ovat todella mukavalla tasolla. Riihimäkeläinen Asunto Oy Allinnan Helmi väittää, että heillä takaisinmaksu oli käytännössä välitön sisältäen kaikki asennuskustannuksetkin, koska he asensivat samalla uuden nettiyhteyden ja saivat valtionavustusta. Eli sen sijaan, että sydän syrjällään oltaisiin odoteltu 7-10 vuotta, että tuottavatko laitteet tarpeeksi ja pysyvätkö ehjinä, heillä aurinkolämpöputket alkoivat välittömästi tuottaa säästöjä. Aurinkolämpö on sen verran simppeliä teknologiaa, ettei sitä tarvitse hiki päässä yrittää parannella jollakin nanoteknologisilla innovaatioilla kannattavuuden lisäämiseksi.
Pakokaasu: Tuo 1000km2 kuulostaa ilahduttavan optimistiselta, muistelen nähneeni jonkun arvion, että koko Suomi pitäisi päällystää paneeleilla (tehokkailla sellaisilla).
Aika usein nämä "arviot" ovat arvauksia. Sama pätee siihen, että "aurinkopaneelin valmistamien kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä se tuottaa elinkaarensa aikana". (Todellinen lukema jälkimmäiseen mitataan ilmeisesti jossain kymmenen prosentin nurkilla ja riippuu vielä teknologiasta.)
Yksinkertainen laskutuoimitus: Keskimääräinen tuotto per neliömetri paneelia on noin 100 kWh/a. Suomen sähköntuotanto on noin 100 TWh/a. Tarvitaan miljardi neliömetriä eli 1000 km2.
Tämä on tietysti hyvin karkea arvio, ja todellisuudessa tarvitaan enemmän tilaa, koska eihän tuossakaan täyttösuhde ole 100 %. Suuruusluokka on kuitenkin tätä luokkaa, ehkä todellinen luku olisi kaksinkertainen. Maapohjakin maksaa jotain, mutta jopa peltomaan neliömetrihinta on alle euron. Paljon kalliimpaa on voimalan infrastruktuurin rakentaminen.
Sanot, että pilkun paikan pitäisi siirtyä, mutta mikä on alkuperäinen luku, jossa se siirtyy? $5 vai $3 per watti ja lasketko mukaan asennuskustannukset ja muunkin tarvittavan tekniikan kuin paneelit?
Olennaista on lopullinen kustannus; se tilanne jossa voimala on pystyssä ja syöttää sähköä valtakunnanverkkoon. Luku sisältää paneelit, niiden ympärille rakennetut rakenteet ja järjestelmät sekä maanrakennustyöt. Käyttämäni lukemat olivat Kiillon pari vuotta sitten rakentamasta asennuksesta. ABB:n hiukan isommalle voimalalle laskettiin tuottoa 160 MWh/vuosi ja investointi oli 500 000 euroa. Näistä lukemista laskettuna ABB:n voimalan investointihinta oli noin 30 e/W keskimääräistä tuottoa, mutta lukemat ovat arvioituja, kun taas Kiillolla ne olivat mitattuja. Lisäksi ABB:n lukemista saattaa puuttua iso nippu tehoelektroniikkaa, joka tulee talon puolesta.
Eikö muuten ole erikoista, että suurimmat suomalaiset aurinkovoimalat ovat muiden kuin sähköntuottajien tekemiä? Kiillolla ei ole mitään tekemistä voimaloiden kanssa, Vaisalalla sentään on sää- ja taloteknologiaa ja ABB haluaa tehdä tamuja aurinkovoimaloihin. ABB:n voimala oli ainakin vielä vuosi sitten Pohjoismaiden suurin.
Aurinkolämmön kohdalla taasen hinta ja investoinnin takaisinmaksuun kuluva aika ovat todella mukavalla tasolla.
Epäilemättä. Energian keräämisen hyötysuhde on aivan toisella tasolla, ja keräimien wattihinta on pieni. Etenkin sähkölämmitteisessä talossa keräimet ovat tehokas tapa vähentää sähkönkulutusta lämpimään vuodenaikaan, kun vesi lämpiää sähköttä. Kaukolämpöalueella hyöty on vähäisempi, kun lämmöstä on paisteisena aikana joka tapauksessa ylitarjontaa.
Ja päinvastoin kuin yleensä luullaan, niin myös kesällä säästetty sähkö pienentää päästöjä tuntuvasti. Kesän ja talven kulutuserojen kasvaminen voi vaatia sähköntuottajilta investointeja, mutta päästöjen kannalta tärkeintä on kokonaiskulutus.
Turkuun tulee Mangna Steyerin valmistamia Volvo 7700 hybridi busseja. Akustoina käytetään a123 nanofosfaattikennoja.
http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article631853.ece Nanoakuissa hyötysuhde on hyvä, mutta kyseisen akkukemian kalenterikestävyys on ongelmallinen verratessa mangaaniakkuihin.
Tämä voi tuntua vähän tylyltä, mutta ihan teknis-taloudellisten faktojen pohjalta minusta on turha investoida aurinkovoimaan nykyisellään.
Ruukki kehitti seinään integroidun aurinkopaneelin
Ruukki ryhtyy valmistamaan ensimmäisenä maailmassa rakennusten julkisivuun integroituja aurinkopaneeleja. Yhtiö valmistaa aurinkoenergiatuotteitaan Alajärvellä ja Vimpelissä.
Aurinkopaneelijulkisivut hyödyntävät auringon säteitä myös pilvisellä säällä.
Suomen olosuhteissa keskikokoisen toimistorakennuksen muutaman sadan neliön seinäpinta-alaan integroidulla järjestelmällä voidaan tuottaa 18 000 kWh vuodessa. Määrä riittää keskikokoisen sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.
Ruukki odottaa tuotteella olevan kysyntää toimisto-, tehdas- ja asuinrakentamisessa. Ensimmäiset järjestelmät yritys arvioi toimittavansa jo tänä kesänä. Tuotetta on tarkoitus markkinoiden muun muassa Keski-Euroopan markkinoille. Ruukki on Rautaruukki Oyj:n käyttämä markkinointinimi.
