Aloitetaanpas räväkästi ihan uutisjutulla. :)
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/06/sahko_kuljettaa_busseja_pilkkahinnalla_2671086.html
Mistä on kyse ?
Käytännössä yksinkertaisesti siitä, että liikennöitsijöiden taivuttelu tällaisen kaluston hankkimiseen on työlästä. Paras tapa osoittaa homman toimivuus ja luotettavuus on aloittaa itse liikennöinti itsekehitetyllä kalustolla. Katsotaan kuinka paljon ehtii markkinoille asettua tällaisella täysin sähköisellä kalustolla operoiva liikennöintiyhtiö.
Polttoainetta kaupunkibussit syövät ihan kohtuullisesti. Erilaisia arvioita on nähty aina 27 litrasta 45 litraan sataa kilometriä kohden. Nyt esitellyllä sähköpelillä testattiin jo aikoinaan kulutuksia ja keskiarvollisesti oltiin maantieajossa täydellä vauhdilla 60 kWh:n tuntumassa. Varsinaista asiakasajoa on mitattu Upsalassa lyijyakuilla ja siinä oli sitten jo lataukseinkin hyötysuhteet mukana.
Australiassa sähköbussi Tindo on tahkonnut muutamia vuosia jo kulutuslukemia taulukoihin. Ilmastoinnin merkitys kulutuksesa on lähes puolet. Meidän oloissa lämmitys on iso kulu, jos ei matkustamon lämmöneristyksiin kiinnitetä kunnolla huomiota. Kulutuksena tämä on kuitenkin täysin hallittavissa.
Akuston vaihtamisella päästään hyvään kustannustehokkuuteen, kun ei pikalatailla isoa settiä. Elinkaaret pitenee ja tehovaatimukset sallivat edullisemman akkutekniikan käytön. Ratkaisu on yksinkertainen: pienestä akustosta puolet on käytössä ja toinen puolikas istuu latauksessa vaihtoasemalla.
Isona bonuksena on akuston ja bussin elinkaarien erottaminen toisistaan. Niiden omistussuhdekin voi olla eri. Liikennöitsijälle varminta olisi ostaa varmatoiminen runko, jolla voi olla jopa 50 vuoden elinkaari. Akustosta taas maksetaan käytön mukaan.
Bussin keskinopeus voisi olla noin 35 km/h ja bussi voi olla jatkuvasti ajossa 24/7. Vain ne muutamat minuutit vuorokaudessa menisi akkujen vekslaamiseen, mutta automaattisella asemalla sekään ei ole ongelma. Tästä pääsee laskemaan, että 35 km/h *24h ja vuorokausi suorite voisi olla jopa 840 kilometriä. Mitä tässä tarvii enää kehittää ? Pistetään vaan rautaa jo liikenteeseen.
Vaihtoakustolla on myös toinen hauska lisäominaisuus: Erilaisia prototyyppiakkuja voidaan testata kenttäkäytössä nopeasti ja näppärästi ujuttamalla sellainen setti mukaan vaikka vain pariksi tunniksi. Akkutehtailijan ei tarvitse kuin vuokrata vaihtoakun ulkokuori ja jumpata BMS oikealle protokollalle, jotta keskusteluyhteys auton ja latausaseman kanssa säilyy. Näin on todella kustannustehokas kenttätesti kohta suoritettu.
-akkuJukka