Sähköautot - Nyt!

Huomioidaan myös tämä mahdollisuus:
http://www.udel.edu/V2G/

-Vikke

Jos Suomessa olisi vaikka 10 000 sähköautoa, voitaisiin käytännössäkin huomata, että ne kohdistavat yleistyessään jatkuvan kuormituksen sähköverkolle, jolloin parhaat vaihtoehdot ovat ydin- ja vesivoima. Näistä helpoiten Suomeen rakennettavissa on ydinvoiman lisäkapasiteetti, elleivät lappalaiset välttämättä halua lisää tekojärviä. Joten tuulisähköllä on turha kuvitella ajavansa.

Millä mittarilla parhaat vaihtoehdot on ydinvoima ja vesivoima?

10 000 sähköautoa käyttäisi vuodessa noin 46 000 MWh, mikä on n. 0,05 % Suomen sähkönkulutuksesta.
Olkiluoto tuotti viime vuonna 14 400 000 MWh.
Ei me uutta ydinvoimalaa tarvita sähköautojen takia tänne.

Tästä tehtiin vähän laskelmaa juuri, jotta mittasuhteet vähän selvenisi:

Sähköntarpeen kehitys sähköautoihin siirryttäessä

Kaikki apu erilaisten laskielmien teossa otetaan ilomielin vastaan, tuotakin saa vapaasti kommentoida jos siinä on räikeitä virheitä. Suuntaa-antavaksi se on tarkoitettu.

-Reima

Henkilösähköauton energian kulutuksena käytetty 25 kWh/100 km on realistinen lukema, jonka voi usein alittaakin.

Elcateilla mitattiin noin 27 kWH/100km verkkosähkökulutuksia. Elcateilla ei päässyt moottoritie nopeuksia, mutta eipä tuo autojen keskinopeus ole juurikaan yli 50 km/h muutenkaan. Elcatin järjestelmähyötysuhteet olivat 80 luvulla kehitetyn tekniikan tulosta, jota 90 luvulla paranneltiin ja ne perustuivat silloisiin kaupallisesti mahdollisiin ratkaisuihin.

Nyt rakennettavat konversiot ovat painoltaan hieman Elcattia kevyempiä. Moottorin hyötysuhde on hieman parempi, jos se vain oikein valitaan ja välitykset suosivat järkevää toimintapistettä. Hiiliharjallinen matalajännitteinen ja suurivirtainen sarjamoottori ei ole vaikeasti löytävä hyötysuhteen kannalta. Elcatin latauslaiteen hyötysuhde oli 87,4% tämänkin voi löydä ja tiesimme jo silloin, että olisi pystytty parempaan, mutta hinta olisi karannut, eikä sähkökustannus ollut kriittinen! Onko se nytkään?

Lyijyakun sisäinen vastus on tunnetusti aika suuri eli ne lämpiävät sekä varatessa että purettaessa ja varattaessa niitä on vielä ylivarattava, suljettujakin akkuja noin 5%. Litium akuilla varaus/purkaushyötysuhde on jo lähtötilanteessa parempi.

Ajossa Elcatin jarrutusenergian talteenotto tehoa ei maksimoitu, koska takavetoisen auton voimakas jarruttaminen pelkästään takapyöristä suistaa auton liukkaalta tieltä.

Lisäkulutusta konversiosähköautoihin tulee, mikäli lämmitys hoidetaan sähköllä ja sama pätee jäähdytykseenkin. Elcatin kulutukseen ei lämmityslaitteen polttoaineita ynnäilty. Uusissa autoissa on muutenkin suurempi 12V:n kulutus, joka syö sähköä auton ajonaikana.

Tein joskus laskelman, että sähköauton energian kulutus olisi noin 16 kWh/100 km, jos niitä tehtäisiin hyötysuhde mielessä optimaalisemmin.

On kuitenkin muistettava, että sähköauto, josta nyt puhutaan, on varjo siitä mitä se on pidemmällä aikavälillä. Sähköauto konversio on sukua sille hevoskärrylle, johon 1800 luvun monttöörit kiinnittivät moottorin. Joku lähtökohta piti olla, mutta kuten näemme, autot eivät enää näytä hevoskärryiltä.

Sähköauto mahdollistaa sileän alustan, jonka akusto muodostaa. Pyörämoottorit vapauttavat moottorin viemän tilan. Auton muotoiluun tulee uusia mahdollisuuksia, joita tuskin jätetään käyttämättä. Esimerkin tälläisestä autosta voitte käydä katsomassa sivustolla http://www.eliica.com , jonka on kehittänyt hyvin tuntemani Prof. Shimizu. Hänen autonsa energian kulutus on tosin 17,1 kWh/100 km. Tämän 4 hengen auton suurehkoa energian tarvetta selittää sen 2400 kg paino. Paino taas on perua suorituskyvystä, joista mainittakoon huippunopeus 370 km/h ja pyörämoottoriteho, jota on yhteensä 480 kW.

Tuossa on nyt joku ideologinen tuulivoiman vastustaja asialla.

Aivan. Nykyään sähkömittaritkin luetaan etänä, joten ei olisi konsti eikä mikään komentaa etänä sähköautoja lataamaan itsensä tuulisen sään aikana. Varmasti suurimmalle osalle sähköautolla ajavista riittää jatkossa se, että akut saisi täyteen latinkiin pari kertaa viikossa. Ja Suomen kokoisessa maassa aina jossain päin tuulee. Saati sitten jos tuulisähkön kauppaa käytäisiin Euroopan mitassa.

McArttu

Siihen ei tietenkään ole laskettuna vielä se, että kuinka paljon niitä 1750 myllyä pitää huoltaa. Noilla isommilla vispilöillähän on ollut ongelmia vaihteistojen kanssa ja Vestaksen myllyistä on lennellyt siipiä jokunen kappale tässä lähiaikoina.

Ja talvella, tyynellä pakkaskelillä ne tuulimyllyt ovat energian kuluttajia. 1750 myllyä joita pitää lämmittää valtavalla teholla, ettei hydrauliöljyt jäädy.

8 Mrd on eilisen Kauppalehden mukaan just se mitä yks ydinvoimala, ei huono vaihtosuhde - 1750 hienoo uutta myllyy yhden Ranskalais-Saksalaisen ydinpömpelin hinnalla! Kyllä meillä rahaa on, ostakoon köyhät Saksassa tuulimyllyjä! Köyhät kyykkyyn! Paitsi ikävästi noita uusia 7Mw voimaloita mitä UK:n kuningatar just vihki tulis sitten vaan 875 :( Kyllä me vaaditaan pienempää tehoa, onhan meillä jo näyttöö miten myllyjä pienennetään ihan valtiotasolta asti!!

Yhden ydinvoimalan rakentaminen kestää 10v ja nää tulee paljon nopeemmin. Mutta sitte ei päästä ostaan uraania, joudutaan perskules Lapissakin pistään valot päälle vaikka valoa kajastais kaivoksesta ihan ilmaseks :( Ja uraanihuippunsa voivat työntää sinne minne öljyhuippunsakin, ei meiltä raha lopu, ollaan Euroopan edistynein Nokiakansa.

Ja jos sattuu erehdyksiä raksalla, niin onneksi Kiinalaisten sitten kelpaa lämmitellä sillä ilmiöllä, ulkomaanapua parhaimmillaan. Tai jos vaikka sitten sinne Simoon se rakennettaisiin ja vähän lipsuis niin eihän siellä Lapissa ole kuin poroja ja Ruotsalaisia että mitäs siitä, sama kun Estoonia. Sais sitten keskenään pohtii että kuka sen upotti.

Mutta vakavasti puhuen, tiedossani on vain yksi tuulimyllyonnettomuus jossa osat ovat lennelleet kuin Tsernobyylissä. Vaan mistäpä minä kaiken tietäisin. Ehdotan että lisätään sähköautoihin sitten lentävien roottorien kestävät katot! Ja vahti pysäyttelemään siipiä aina kun kulkee sähköauto ohi! Tai jos pidettäis ne naulattais kiinni kun tulee niin ei satu vahinkoja!

Ja ostetaan sitten lisäks tusina ydinvoimalaa säätövoimaks! Mä ehdotan että laitetaan ne tohon Sörkkaan, siitähän just purettiin voimalatos, ois valmis paikkakin heti! Ja lauhdevoimalla voitais lämmittää Stadin kodit, turvallinen jokamiehen vaihtoehto niin että eiköhän pistetä heti toimeks! Voidaan sitä lämpöä ja sähköä sitten myydä muillekin eikä tule siirtokustannuksii, turha sitä minnekään lappiin tai Loviisaan viedä, turhaan tulee kustannuksii ja laivasatama uraanin kuljetusta varten ois ihan vieressä. Voitas sitten pistää ne tynnyrit tohon entisen hiilikasan tilalle, eihän niitä ny niin paljon tule. Tai säilöö vaikka metrotunneliin.

Kyllä ne muut maat pian kalpenee meidän viisaudelle, on se hienoo olla Suomalainen!

"Kyllä meillä rahaa on, ostakoon köyhät Saksassa tuulimyllyjä! Köyhät kyykkyyn!"

Mikähän siinä on, että Saksan tiedetään kyllä olevan suurin tuulivoiman tuottaja Euroopassa, mutta loppu unohtuu. Maa on poliittisesti päättänyt luopua ydinvoimasta, ja rakentaa sen takia runsaasti uusia hiilivoimaloita, enemmän kuin niitä meillä täällä Suomessa onkaan. Miksikö? Ehkäpä ne tuulivoimalat eivät yksinään riitäkään. Luulisin.

Mutta topiciin: Tuulivoima tarvitsee säätövoimaa. Se on huomattu Saksassakin, jossa äskettäin oli käydä köpelösti kun tuulivoiman teho romahti monta tuhatta megawattia muutamassa tunnissa. Tuli kiirus käynnistää riittävästi hiili-säätövoimaloita.

Säätövoiman tarvetta voidaan kompensoida säädettävällä kulutuksella, ja siihen sähköautojen akkukapasiteetti saattaisi sopia hyvinkin. Autoja tarvittaisiin paljon ja niiden latauksen pitäisi olla keskitetysti ohjattavissa. En tiedä onko tästä tehty selvitystä, mutta syytä olisi. Kaksi kärpästä samalla iskulla.

A) 8 miljardia on alaraja. Merelle asennettuna hinta on jopa 2,5 milj./MW eli 13 miljardia. (Sitäpaitsi, OL3 nimellisteho on 1600 MW, ei 1300 MW)
B) Ydinvoiman sähkö tulee tasaisesti eikä järjettömän suurissa tehopiikeissä niinkuin tuulivoimalla. (Tuulen teho nousee nopeuden kolmannessa potenssissa)
C) Ydinvoimaa varten ei tarvitse raivata valtavia maa-alueita tuulipuistojen alta.

Mietitään sitä, että keskimääräinen teho on 1300 MW, niin huippujen aikaan sitä saattaa tulla kolminkertainen määrä. Ei riitä latauslaitteissa sulakkeet vetää niin valtavia määriä sähköä kerrallaan. Tämä on se pääongelma Saksassakin, minkä takia tuulivoimaa ei yksinkertaisesti voi rakentaa enempää. Sitä tulee silloin kun ei tarvitse, ja ei tule silloin tarvitsee.

Sähköautojen akustot sopivat erityisen hyvin tasesähkön "puskuriksi". Tämä palvelu lienee arvokkainta verkon säätöpalvelua nykyisin ja toisaalta ilmeisesti vähiten akkua kuormittavaa (Jukka onko näin?). Kaliforniassa ovat laskeneet että sähköauto voisi tuottaa keskimäärin 2000-3000 taalaa vuodessa.
Kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin:

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/saato-_ja_tasesahko/tasesahkon_hinta/

http://www.udel.edu/V2G/

-vikke

Ja entä paljonko ajeltaisiin tällä "ilmaisella" sähköllä?

http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id91439.html

Kunhan jengi tajuaa, ettei säästäminen ole kurjaa vaan siitä saadaan rahaa mällättäväksi johonkin hauskempaan tai tärkempään :)

t. Santeri