
Olen nyt parina iltana lukenut paitsi saitin sivuja sekä tätä kyseistä foorumia. Mieleeni on noussut muutamia kysymyksia sekä olen tehnyt joitain huomioita. Korjatkaan toki mikäli olen ymmärtänyt jotain väärin.
Ensimmäinen huomioni koskee sitä miten sähköautot on tarkoitus tuottaa. Tähän on valittu konversio, eli polttomoottoriauton muuntaminen sähköautoksi. Tämä tietysti on se helpoin lähtökohta, mutta tässä puolestaan on myös ongelmansa. Ensimmäinen ongelma on tuossa auton rungossa. Aikanaan kun Elcattia väännettiin (minä en ollut tuossa mukana) tehtiin täsmälleen samoin. Tuolloin valittiin (muistaakseni) Daihatsun pikkupaku, joka konvertoitiin. Sittemmin koko touhu hiipui, kun kyseistä runkoa ei enää saanutkaan. Vaikka idea oli periaatteessa hyvä oli lopputulos, no ei niin hyvä. Toinen mikä tuossa on helposti ongelmana on se, että noita aletaan tekemään "jokaisessa nyrkkipajassa" jolloin hommaa ei enää säätele kukaan ja vaaranaon, että laatu kärsii. Voi tulla "ampuneeksi itseään (ideaa) nilkaan". Jotta tämä ei tuottaisi ongelmaa tai mahdollisen ongelman ilmaannuttua tuo pitäisi jollakin tavalla sertifioida laadun takeeksi.
Edelliseen liittyen. Olen ymmärtänyt, että konversio on tarkoitus tehdä niin, että autosta otetaan polttomoottori pois ja tilalle laitetaan sähkömoottori. Koska sähkömoottori on pienempi, kuin polttomoottori, niin samaan konetilaan mahtuu X-määrä akkuja. Tällöin saadaan suorituskykyyn Y kykenevä auto. En tiedä miten tuo konversio tarkkaanottaen teknisesti on ajateltu toteuttaa, mutta ainakin sen vaikutelman saisin tuosta, että auton nopeutta on tarkoitus säädellä kahdella tavalla. Ensinnäkin sähkömoottorin kierroksi säätämällä sekä auton vaihteistolla. Tällöin olettaisin, että käytetään tasavirtamoottoria. Tällöin kuitenkin saatava hyötysuhde tippuu varsin dramaattisesti siitä mitä voitaisiin saavuttaa.
Vaikka sähkömoottorilla päästää yli, jopa kohtuu reilusti, 90%:n hyötysuhteeseen se onnistuu vain kun ko. moottori pyörii ns. ideaalinopeudella. Josideaali nopeudella pyörivä diesel (jossain voimalaitoksessa esim.) pääsee ehkä 50% hyötysuhteeseen on autossa vastaava hyötysuhde luokkaa 30%. Tästä vaihteisto ja voimansiirto haukkaa vielä luokkaa kolmanneksen, niin todellisuudessa hyötyä saadaan luokkaa 20% tuhlatusta energiasta. Sama periaate koskee sähkömoottoria. Mikäli moottori ei pyöri ideaali (tai lähellä sitä) kierroksilla, niin hyötysuhde putoaa. Väittäisin ihan maallikkona, että ylläkuvatulla moottorilla oltaisiin luokassa ehkä 70-80% puhuttaessa moottorin hyötysuhteesta. Tähän kun lisätään voimansiirron ja vaihteistojen tehohukka, niin 50-60% hyötysuhteen saavuttaminen olisi jo kova sana.
Miksi siis tuota ei voisi toteuttaa toisin? Itse lähtisin siitä, että tuosta konversoitavasta autosta otettaisiin paitsi moottori, niin myös voimansiirto pois. Tämän jälken (esim.) taka-akselista otettaisiin pätkä pois ja päät kiinnitettääisiin sähkömoottoriin. Tällöin siis kummallekkin takarenkaalle olisi oma sähkömoottori. Sähkömoottori olisi nykyaikainen oikosulkumoottori ja sitä ohjattaisiin taajuusmuuntimella. Tällöin saatavia hyötyjä olisi mm. seuraavat:
- Kyseinen sähkömoottori pyörisi aina nopeudesta riippumatta optimikirroksilla.
- Vaihteiston aiheuttama tehohukka katoaisi.
- Voimansiirron tehohävikkiä pienenisi oleellisesti.
- Rakenne yksikertaistuisi, josta seurauksena kustannukset alenevat.
- Tällä tavalla olisi toteuttettavissa myös etu ja/tai nelivetoinen auto. (ns. demoon ehkä yksikertaisin takavetoisena).
- Akkupaketti olisi helpompi sijoittaa autoon, vaikka entisen moottoritilaan.
Myös monia muita hyötyjä olisi, mutta merkittäviksi ne muodustavat vain, jos kyseinen auto on alunalkaen suunniteltu sähköautoksi. Sellainen ei kaiketi ole juuri nyt mahdollista. Tietysti jos kiinnnostuneita on, niin kyllähän Uudessakaupungissa autotehdas tekisi melkein minkälaisen auton vain, jos tilausmäärä olisi riittävä. Riittävään tilausmäärään puolestaan tarvittaisiin rahaa, aika läjä ja sitä ei ole, ainakaan tietääkseni.