Osallistuin siihen tämän saitin viralliseen kyselyyn autosta, ja vastailin suunnilleen perus-perheauton spekseillä, mutta jälkeenpäin tuli mieleen että jos sittenkin … nimittäin aika kiva olisi meidän tapauksessa sellainen menevä työmatka-auto, 2-3 paikkaa riittää niin toimii myös harrastus-kuskauksessa. Ei mikään rullaava kottaraisenpönttö citymalli, vaan voisi olla jopa vähän niinkuin entisaikojen MG tms. Näin jossain liikenteessä auton jota luulin urheilu-Smartiksi (?). Samantapainen. Yksinkertainen ja mahdollisimman halpa, ei tarvitse kulkea edes 140kmh, 120 on aika hyvä. Ja 100km matkakin menettelee. Tällainen voisi olla matalan kynnyksen lähtökohtana hyvä. Ainakin tälle kirjoittajalle. Jos sellaisen saa liisattua luokkaa alle 250e/kk niin olisi jo aika mukava - koska "bensakulu" olisi häviävän pieni .. ostaminen itselle on isompi kynnys.
Oikeastaan olisi pitänytkin laittaa tuo edellisen kirjoituksen alle, tajusin myöhemmin, siellä oli paljon samanlaisia toiveita.
Insinöörinä tuota kokonaisuutta kun mietiskeli, niin olen vähän yllättynyt miksi kukaan ei ole vielä tätä argumenttia kovin paljoa julkituonut: jos ajattelemme sähköauton kokonaisenergiataloutta niin se on luokkaa 3-4x parempi kuin bensa-autolla. Kun bensiini poltetaan autossa, moottorin hyötysuhde on luokkaa 20-25%, mutta kun öljy, tai muu aine, poltetaan sähkö-lämpövoimalassa, siitä saadaan 85-90% talteen, suurin osa lämpönä ja vähemmistö sähkönä. Suhteessa dieseliin ero on pienempi mutta silti melkein tuo 3 kun ne kuluttaa vähemmän. Jos Suomen autot taiottaisiin sähköisiksi, koko maan energiankulutus laskisi yhtäkkiä 10% ja päästöt melkein 20%, olettaen että samalla tulevalle lämmölle löytyy käyttö. On todellakin tuhlausta polttaa pitkälle jalostettua öljyä polttomoottoreissa, aivan energiataloudellisesti vaikka energia tulisikin polttamalla jotain.
Ja tietenkin tulevaisuuden potentiaali on tuottaa sähköä yhä enemmän päästöttömästi. Siihenhän tämän koko systeemin on mentävä joka tapauksessa. Ken on silloin valmiina on ollut kaukaa viisas.
Hyviä huomioita Anonyymiltä insinööriltä hyötysuhteista ja energiataseista.
Niin hullulta kuin tämä kuullostaakin, sähköauto olisi energiatehokkaampi myös näin: Säästetään ne Corollien bensakoneet. Laitetaan niihin generaattori perään ja ladataan näin syntyneellä agregaatilla auton akut. Moottorin hukkalämmöt säilötään varaajaan, jolla lämmitetään taloa, ei mene mitään hukkaan. Bensankulutus ei vähene, mutta lämmitysenergian tarve vähenee. Tämä voisi jossain muodossa olla oikeasti käyttökelpoinen konsempi. Esimerkiksi pelleteillä toimiva puukaasutin, jolla ajetaan agregaatilla sähköä akkuihin ja hukkalämmöt otetaan talteen. Uusi sovellus perinteiselle häkäpönttötekniikalle, henkiköhtainen yhteistuotantovoimalaitos.
Jos kaikki autot vaihdetaan sähköautoiksi, maamme energiankulutus kyllä vähenee, mutta sähkönkulutus lisääntyy. Aivan klassinen esimerkki siitä, miten energian säästäminen voikin lisätä sähkönkulutusta. Laskekaapa, paljonko tarvitaan sähkötehoa jos vaikka puoli miljoonaa sähköautoa pannaan yöksi lataukseen.
Menevyydestä vielä sen verran, että vaikka henkilökohtaisesti pidän auton hyvää kiihtyvyyttä toisarvoisena asiana, näissä CorEL:eissä (=Corrolla Electric) saisi kiihtyvyyden virittää mahdollisimman ylös. Siksi, että uskon aika monen mielikuvissa sähköauton olevan sellainen nuhapumppu, joka lähtee kuin mummo sohvalta, tai niin kuin eräs ruotsalainen auto, joka kulkee kuin juna, kiihtyy kuin laiva. Sitten kun se yllättäen liikennevaloissa jättääkin bensakuskit tyylikkäästi taakseen, alkaa bensakuskeja harmittamaan ja hekin ostavat seuraavaksi sähköauton. Eli imagoon suorituskyvyllä voi olla paljon vaikutusta.
Tuolla: http://www.intercooler.fi/steamcastle/?p=woodburning&l=fi on muuten tuollaisesta ok-taloon sopivasta puulla pelaavasta lämpö/sähkö-voimalasta kuvaus.
Höyrylinna:
Energialaitoksen sydän, patentoitu höyrymoottori saavuttaa 51 %:in hyötysuhteen. Tähän saakka parasta hyötysuhdetta joka ihminen on aikaansaanut on turbodiesel jossa intercooler (ahtoilman välijäähdytin) joka on saavuttanut parhaimmillaan 45 %:sen hyötysuhteen. Toisin sanoen Villa HöyryLinnassa 50% puun lämpöenergiasta muutetaan höyryksi ja taas pyöriväksi liike-energiaksi joka pyörittää generaattoria joka taas vuorostaan lataa akustot.
Loput 50% höyryn energiasta muutetaan lämmöksi kun höyry muuttuu takaisin vedeksi energiatankissa. Lauhtumisen jälkeen vesi on valmis syötettäväksi takaisin syöttövesitankista kattilaan. Tämä tapahtuu täysin suljetussa, happivapaassa järjestelmässä jottei korroosio esiintyisi.
Villa HöyryLinnan kokonaishyötysuhde tulee lähelle 100 %. Ehkä luokka 96 -98 % riippuen siitä miten tehokkaasti voidaan siirtää palokaasujen ylijäämälämpö energiatankkiin.
Epäpuhtaiden savukaasujen määrä vähennetään noin 95 % lambdatunnistinohjauksella ja lopuksi savukaasujen katalysaattoripuhdistuksella.
Tuosta vain sitten puskuriakustosta virtaa autoon…
Tunteeko joku tätä tapausta? Olisi mielenkiintoista kuulla onko hyötysuhteet käytännössä noin hurjaa tasoa!
t. Santeri
Kaverin kanssa tässä on ollut harrastuksena tehdä pelletillä toimiva autonmoottori.
Mutta niiden parhain hyöty saadaan juuri voimala periaatteella. Autoon puukaasu on kiva harrastus, mutta järkevimmillään juuri omana voimalana. Näin moottorista tuotettu lämpö saadaan talon lämmitykseen ja sähkö mihin sitä nyt sitten haluaa käyttää.
Antti
ps. harrastuksia täytyy olla, koska niitä varten täällä eletään.
Kaj wrote:
Jos kaikki autot vaihdetaan sähköautoiksi, maamme energiankulutus kyllä vähenee, mutta sähkönkulutus lisääntyy. Aivan klassinen esimerkki siitä, miten energian säästäminen voikin lisätä sähkönkulutusta. Laskekaapa, paljonko tarvitaan sähkötehoa jos vaikka puoli miljoonaa sähköautoa pannaan yöksi lataukseen.
Joo, tuo on aina ensimmäinen sähköauton vastustajien kommentti: "sähkönkulutus lisääntyy!!!!"
IHANKO TOTTA!?!?!
Jos samoille ihmisille ehdottaisi että kaikki suomen 250 000 öljylämmityksellä lämmitettävää taloa vaihdettaisiin maa- tai ilmalämpöpumpuilla lämmitettäviksi, niin aivan varmasti sähkönkulutuksen kasvu ei olisi yhtäkkiä mikään ongelma, vaikka se olisikin samassa kertaluokassa. Nyökyteltäisiin vain että "Hyvä kun saadaan kasvihuonekaasupäästöt kuriin."
-Ryynänen, avautumisen tarpeessa-
Kyllä sähkönkulutus lisääntyy, mutta energiankulutus vähenee, joten kokonaisuus on positiivinen. Kuinka paljon kulutus vähenee, riippuu sähkön tuotantotavoista. Sähköhän ei ole primäärienergiaa kuten esim. bensiini. Edullisimmat tuotantomuodot sähköautoille ovat ydin-, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, seuraavaksi biomassa, sitten fossiilinen yhteistuotantosähkö. Huonointa on fossiilinen lauhdevoima, jolla energiankulutuskaan ei kovin paljon vähene, jos yhtään. Lauhdettakin Suomessa tuotetaan näin talvella koko ajan, mutta se tulee vähenemään kun Ollikuoto 3 lähtee käyntiin.
Öljylämmityksen korvaamisessa lämpöpumpulla pätee ihan sama juttu, tuotantorakenne määrittelee ekotehokkuuden. Lauhdesähköllä pyörivä lämpöpumppu saastuttaa jokseenkin yhtä paljon kuin öljylämmitys.
Slaner kirjoitti:
"Höyrylinna:
Tunteeko joku tätä tapausta? Olisi mielenkiintoista kuulla onko hyötysuhteet käytännössä noin hurjaa tasoa!"
Tuntee, ja kommentoinkin tuolle projektin sivulle joskus vuosi-pari sitten. Minkään höyrykoneen hyötysuhde ei voi olla 51 %. Noin alhaisilla höyrynarvoilla 15 % hyötysuhde on jo saavutus, jänee vieläkin pienemmäksi. Kunhan saavat höyrylinnansa käyntiin, niin näkevät sitten.
Parhaiden höyryvoimaloiden hyötysuhde on n. 44 %. Ja parhailla dieseleillä se on 54 %, ei 45 % kuten tekstissä väitetään.
Joskus enteiltiin mikroturbiinien yleistyvän. Ne ovat pieniä, muutaman kymmenen kilowatin kaasuturbiineja, jotka toimivat maakaasulla ja tuottavat sähköä yhdelle kiinteistölle tai pienelle tehtaalle jne. Eivät yleistyneet. Sen sijaan mikroturbiinilla toteutettu lämpökeskus, jonka sähkö käytettäisiin sähköautojen lataamiseen ainakin vaikuttaa mielenkiintoiselta konseptilta. Vaatisi tarkempaa selvitystä, mutta jos sähköautoja tulisi todella paljon, niin kyllä ne muodostavat ison tekijän sähköverkon säädölle ja tuotannolle. Hajautettu tuotanto saattaisi olla jossain laajuudessa kannattavaa.
Jos menee liikaa foorumin aihepiirin ulkopuolelle, niin ylläpito voi ojentaa.
Ylläpito lyö itse lisää löylyä, tuolla toinen mainio tee-se-itse -varavoimala: http://www.otherpower.com/steamengine.shtml?
(aihe on foormille ihan asiallinen, mutta siirretään tämä omaan ketjuun, jos juttua piisaa)
Iha viksuja ajatuksia.. Ja urheilumallinen tai tyylinen kärry olis aika ihana.
Miksipä ei sähkömoottorit ole tulleet käyttöön.. Niinpä niin.. Varmasti öljy yhtiöt ovat olleet siinä taka-alalla paaaljon… Mut toisaalta sähkössä akkujen kehittyminen on viimeaikoina vasta tuonut mahdollisuuden kehittää näitä autoja pitemän matkan kulkeviksi ja tehokkaammiksi.. Vanhaan aikaan ei moottorien teho riittänyt ja öljy oli jo hyvä vaihtoehto, nyt kun niihin olisi ollut jo mahdollisuus niin öljy yhtiöt on lyöny jarrua innokkaasti :D
No haaveillaan tässä sitten vähän turhuuksista…
Itse mielessä on pyörinyt seuraavanlainen setti:
Yli 25v vanha auto, joka on siis museoauto. Pieni ja kevyt avoauto.
Pelkkään kesäiseen kaupunkiajoon. Ajokapasiteetiksi riittäisi periaatteessa jopa 50km ja huippunopeudeksi 100km/h. Ei tarkoitus lähteä juuri kehäteitä kauemmaksi.
Kun akkuja noin vähän ja auto kevyt, eikä huippunopeutta tuon enempää, kohtalaisen pienikin moottori riittäisi antamaan napakan kiihtyvyyden valoista. (Se tärkein kiihtyvyys kaupunkiajossa!) Niin, ja siis kohtalaisen pienikin akkumäärä riittäisi antamaan ton 50km ajokapasiteetin.
Ehkä takavetoinen, sanovat tietävämmät että saa nätimmin voimanvälityksen aseteltua.
Jos saisi jostain ostettua sellaisen jossa on kone paskana, niin aihio voisi jäädä suhtkoht halvaksikin.
Kun akkuja vaan 50km ei sekään pahasti maksaisi. Eikä moottorin tarttisi olla sitä isointa ja kalleinta mallia.
Museoautosta ei tarvitse maksaa vuosittaista ajoneuvoveroa ja vakuutusmaksutkin maksaisi vain kesäajalta, minkä avoautolla nyt yleensäkin mieluusti ajelee. Loppuaika seisonnassa.
Onko jollain ehdotuksia sopivaksi autoksi? Itse kun en tunne näitä pikkuherkkuja (vielä) juuri lainkaan.
Tuossa museoauto hommassa on vaan sellanen homma, että sen pitää olla museoauto tarkistettu (http://www.autohistoriallinenseura.fi/museoajoneuvotarkastus.htm), mikä ei ole ihan helppo homma ja nostaa auton hintaa ja lisäksi joutuisit vaihtamaan joka toinen vuosi katsastukseen alkuperäisen tekniikan, koska moottorin pitää olla vastaava kuin siinä on uutena ollut. Joten järkevämpi vaihtoehto olisi ihan normi auto.
Autot jotka voisivat olla hakemasi kaltaisia: MG Midget, Triumph Spitfire, Alfa Romeo Spider, MG B, Triumph Herald ja Mazda mx-5. Ongelma on vaan siinä että noi on kohtuullisen harvinaisia, niin konerikkoisen löytämien on aika haastavaa.
Itseäni kiinnostaisi modata tuollainen jenkki muskeliauto, esim. Chevrolet Chevelle tai Dodge Challenger/Plymouth Barracuda. Huippunopeudeksi riittäsi toi 130 km/h kunhan kiihtyvyys olisi "riittävä". No, ehkä jonakin päivänä…
Et nähnyt väärin, noita urheilu-smarteja eli smart Roadstereja on Suomessa n. 50 kpl ja sellaisen Saksasta n. 6000 eurosta ylöspäin. Ja voi vakuuttaa kohta 25000km ajokokemuksella että se on nautinnollinen ja turvallinen ajettava ja varmasti halvin urheiluauto käyttökuluiltaan jopa näin bensiinikäyttöisenäkin, sillä 0,7 litran konetta kun ei saa laillisten nopeusrajoitusten puitteissa yrittämälläkään kuluttamaan yli 7 litraa satasella. Normaalikäytössä lukema liikkuun vitosen molemmin puolin ja pihistämällä pääsee alle 4,5 litran. Sellaisen vinkin voisi vielä antaa, smart Roadster kannattaa nimen omaan ostaa omaksi, koska noitahan ei enää tehdä uusia joten kyseessä on tulevaisuuden klassikko, jonka arvo ei ainakaan toivottavasti tule putoamaan peruspikkuauton lailla tulevaisuudessakaan. Ja toisaalta kun kori on muovia niin ruostepeikostakaan ei ole kiusaa pidemmälläkään tähtäimellä ja varaosien saatavuudesta ei tarvitse kantaa huolta kuten monen erikoisauton kohdalla, koska tekniikan osat ovat suoraan perussmartista, joita on tehty satoja tuhansia. Kaiken kaikkiaan smart Roadster on harvinaisen järkiperäinen valinta erikoisautorintamalla, tai no oikeastaa autorintamalla yleensäkin, tarkastelee sitä sitten miltä kantilta hyvänsä.
Näin paljon vastauksia, kiitosta vaan.
Eka viestini oli vähän äkkiä laitettu ja viittaus MGhen ei oikeastaan tarkoittanut museoautoa, vaan enempi vain kokoa ja näköä. Kuten tuolla toisessa ketjussa on todettu, on ehdottomasti järkevää tässä vaiheessa tehdä olemassaolevan auton rungolle, pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Idea oli ehkä siihen suuntaan että jokin nykyinen, ehkä vähän retrokin, pieni (2-henk "urheilumalli") auto olisi sähköistetty. Kun tällä korkeudella, vajaa 50km Helsingistä, melkein joka perheellä on 2 autoa, kumpikin yleensä 5-paikkainen, ja toinen niistä melkein vain työmatkakäytössä, niin siihen käyttöön toimisi hyvinkin pieni - mutta "menevän näköinen" auto aika hyvin. Niitähän on sellaisia pajoja (ulkomailla) jotka tekee melko pienellä volyymilla retro- tai uudempiakin "hupiautoja". Tällainen paja varmaan voisi lähteä toimittamaan pelkkiä koreja paljon ennemmin kuin 5 miljoonaa autoa tuottava iso firma. Ja onhan niitäkin pajoja jotka muokkaa sarjavalmisteisia pikkuautoa ja tekee niistä "hupisportteja".
Tuollainen jos saisi ostettua <15000 euroa, tai vielä mieluummin liisattua <250e/kk, sähkötoimisena, niin tätä kirjoittajaa houkuttelisi. Ja mikä ettei varsin monia muitakin.
Tässä idea vapaasti käytettäväksi.
Jos kaikki hlö-autot taiottaisiin sähköautoiksi, kuten jossain kirjoitin, kävisi näin.
Suomessa kokonaisenergiankulutus 2006 oli 415TWh, josta liikenne 16%, eli 66TWh. Sähköä meni 90TWh. Vaikea arvioida, mutta hlö-autoliikenne kulutti vaikkapa 30-40TWh. Eli tuon lisääminen nykyiseen sähkökulutukseen aiheuttaisi noin 30-40% lisän sähkönkulutukseen. Varmasti vaatisi kohtalaisesti lisä-investointeja sähkö-infrastruktuuriin, mutta sanokaamme 10-15v tähtäimellä ei aivan mahdoton ajatus. Ottaen huomioon että samaan aikaan lämpöpumppujen määrä lisääntyy - joka pienentää lämmitykseen menevää sähköä, ja mahd muutakin säästöä tapahtuu. Kaukolämmön kulutusta olisi samalla vahvasti suosittava. Eikä autokanta noin nopeasti muutu, joten en pidä ollenkaan mahdottomana autokannan muutosta ripeälläkään - mutta realistisella - tahdilla sähköiseksi. Ja tietysti osaan autonkäyttötarvetta polttomoottoriauto sopii paremmin suuremman tankkausvälin vuoksi. Mutta tätä tarvetta on varmaan vähemmän kuin "vastarannan jäärät" väittää.
Ja huomatkaa että jos tuo siirtymä autoliikenteen sähköistykseen tapahtuisi, se PIENENTÄISI kokonaiskulutusta aiemmin (arviolta) heittämäni määrän.
Eli mielestäni sähköautovisio on ihan mahdollinen ajatus. Muutosvastarintaa varmasti ilmenee mutta mutta, kärsivällisyys varmaan palkitaan.
Stop - anteeksi, tuli todella elementäärinen virhe eo laskussa.
Siis eihän sähköautot käytä yhtäpaljoa energiaa kuin polttomoottoriautot, silloin kun sähkö tehdään yhdistettynä sähkö-lämpövoimana. Eli kun tarkastellaan vain sähkönä kuluvaa osaa energiasta, niin voimme jakaa eo 30-40% lisäyksen 3:lla - sanotaan siis vain 10-20% lisäys nykyiseen sähkönkulutukseen. Oikeastaan alkaa siis jo tuntua olevan piece of cake.
Sähkön kulutus on yleensäkin kasvanut aika lailla, v96 se oli 70TWh ja 2006 90TWh, eli 28% kasvu 10 vuoden aikana. Jos vaikka tulevan 10v jakson aikana KAIKKI Suomen hlö-autot sähköistyisivät (epätodellisen nopea skenaario), sen aiheuttama sähkön kulutuksen kasvu olisi puolet pienempi kuin toteutunut kasvu v96-2006.
Eli mitä sanomme visiosta: siitä vain kaikki autot sähkölle niin nopeasti kuin pystyy, sillä olisi vain jonkin verran nopeuttava vaikutus yleiseen sähkön kulutuksen kasvuun, ei edes mitään radikaalia lisäystä normaaliin sähköverkon rakennusaikatauluun.
Kuuntelin tuossa yhtä podcastia (joko Nature tai sitten Naked Scientists, en muista kumpi), ja siellä siteerattiin julkaisua, jonka mukaan sähköautojen lisääntyminen saattaisi aiheuttaa tietyillä alueilla veden kulutuksen voimakasta lisääntymistä. Eteläisemmillä leveysasteilla kun voimaloiden lämpöä ei useinkaan voida käyttää mihinkään hyödylliseen, niin niitä joudutaan jäähdyttämään vedellä.
Suomessahan tämä ei luonnollisesti ole mikään ongelma.
"voimakasta" ?
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan tuulella - joka on jo nyt aivan kilpailykyinen energiamuoto, auringolla, jne.
On totta että vettä tarvitaan lauhduttamaan voimaloita, erityisesti etelämpänä, mutta että "voimakasta" kasvua veden tarpeelle. Kuulostaa enempi öljyteollisuuden puheelta, kun ajattelee noita Suomen numeroita. Minulla ei ole tässä lukuja mutta en heti nielaise tuollaisia väitteitä. Ainakin ne pitäisi perustella, ongelma on siinä että otsikoiden repiminen ei tarvitse "kuivia" faktoja niin mitä vain voi heittää aika kevyesti halutessaan.
Kaikenlaisia tekosyitä - että vedenkulutusta, hohhoijjaa…
Sähkönkulutus Suomessa voi öiseen aikaan olla jopa pari tuhatta megawattia alhaisempi kuin päivällä. Kun sähköautot pannaan lataukseen yöllä, se tasaa tätä vuorokautista vaihtelua. Verkon huipputeho ei välttämättä lisäänny lainkaan.
Riittävä sähköautomassa saattaisi ratkaista yhden tuulivoiman ongelman, säätövoiman tarpeen. Sähköautot voivat ladata akkujaan silloin kun tuulta on paljon tarjolla. Tämä vaatisi keskitetyn ohjauksen, mutta sehän ei ole netin aikakautena ongelma. Eli kun verkossa on ylimääräistä tuulisähköä tarjolla, lataukset kytketään päälle ja saadaan huipputehot talteen.
Tässä yksi linkki:
http://www.treehugger.com/files/2008/03/who-killed-israels-electric-car.php
Sanoma ei siis ole, että tämä torpedoisi koko ajatuksen, vaan että laajamittainen sähköautoihin siirtyminen vaatii myös siihen soveltuvan infrastruktuurin.
Tuollakin sivulla puhutaan veden käytön lisääntymisestä sitä mukaa kun sähköautoille on tuotettava sähköä. En ymmärrä, taitaa olla puurot ja vellit sekaisin kirjoittajalta, tai sitten tuo on tahallista. Jäähdytys voimaloissa voidaan hoitaa myös ilman vettä haihduttavia jäähdytystorneja, jos makeaa vettä on tarvis säästää. Ja jos nyt Israelista on kysymys, siellähän olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet aurinkosähkön käyttöön.
Se on tietenkin totta, että yleistyessään sähköautot lisäävät tuntuvasti sähkönkulutusta. Autokannan vaihtuminen ei kuitenkaan taida olla niin nopeaa, etteikö infra ehtisi vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
jos kaikki hlö-autot taiottaisiin sähköautoiksi, kuten jossain kirjoitin, kävisi näin.
Suomessa kokonaisenergiankulutus 2006 oli 415TWh, josta liikenne 16%, eli 66TWh.
Sähköä meni 90TWh. Vaikea arvioida, mutta hlö-autoliikenne kulutti vaikkapa 30-40TWh.
Bensiiniä ja dieseliä kuluu suurinpiirtein sama litramäärä vuodessa. Osa henkilöautoista syö dieseliä. (tilastokeskus, vtt löytyy luvut) Siten henkilöautot kuluttavat vähintään 8% energiasta, mahdollisesti jopa 10%.
Mutta kun teet näitä laskelmia, niin ota huomioon, että suomessa on lämmöstä tällä hetkellä ylituotantoa. Toiseksi lämpöä CHP hommissa voidaan hyödyntää vain talvella.
Siten et voi laskea voimalaitosten hyötysuhteeksi 80-90%, vaan on laskettava niiden akselihyötysuhde ~ sähköhyötysuhde. Parhaimmillaankin se jää 40% tietämille, biovoimaloissa, selutehtaissa, ydinvoimaloissa jne. 20-30% hujakoille.
Johtuu yksinkertaisesti voimaloiden termisestä hyötysuhteesta. Mitä korkeampi tulistuslämpö, sitä parempi mekaaninen hyötysuhde.
Hyötysuhteet ovat samaa suuruusluokkaa polttomoottoreissakin.
Eli jos siirrät polttoaineen polttamisen voimalaitokseen vs. auton moottori akselihyötysuhde kasvaa vain marginaalisesti. Tämäkin häviää helposti sähkönsiirron ja akunlatauksen häviöihin.
Tietty talvella lämmityskautena osa voimaloiden tuottamasta lämmöstä voidaan hyödyntää lämmityksessä. Tämä on silti vain marginaalinen asia.
Siten energiankulutus ei muutu juuri suuntaan tai toiseen. Mahdollisesti pieni kevyt sähköauto voi laskea itse ajosuoritteen energiakulutusta ja siten kertyä säästöä. Toisaalta polttomoottoriskootterilla voi tehdä liki saman.
Se on myös huomattavaa, että keskittämällä polton voimalaitoksiin voidaan käyttää toisenlaisia polttoaineita ja hallita päästöjä paremmin. Ydinvoimalla voisi siten saada merkittävää CO2 vähenystä liikenteen osalta.
Toisaalta kuten tiedetään, niin lämmön siirto on melkoisen hankalaa. Siten voimalaitoksien hukkalämpö (talvella) saadaan vain rajoitetusti hyötykäyttöön. Paljon parempi olisi jos voimalaitos olisi kellarissa tai kylän keskellä tms. Siirtomaksut ja häviöt voisi tällöin saada paljon pienemmiksi.
Miltä kuulostaisi semmoinen lähestymistapa, että nyt muutettaisiin vanhoja autoja puukaasukäyttöiseksi, nekun on jo rakennettu ja valmistuksen päästöt päästetty, sekä uuden ostamisen lykkäyksellä vähennetään autotehtaan päästöjä nyt, toiseksi säästetään rahaa.
Vanhasta autosta puukaasumuunnos on aika yksinkertainen ja vanhaa ei tarvitse niin sääliä. Sille voi laskea elinaikaa 5-10v hyvällä hoidolla. Sinä aikana sähköauto ehtisi kehittyä.
Tämä vaikuttaisi samantien CO2 päästöihin. Sitten kun se pönttö on rakennettu, niin on aika yksinkertaista ajaa auto talon vierelle ja vetää siitä letku kellariin.
Kellariin luonnollisesti sijoitetaan joku vanha autonkone ja sen perään oikosulkumoottori generaattoriksi. Moottorin jätelämpö johdetaan varaajaan. Mitoitus siten, että muutaman tunnin käyttö lämmittää varaajan. Siten työmatkan jälkeen lyödään lisää haketta pönttöön ja lyödään gene päälle, kunnes on lämmintä. Yöksi hiljaisuus.
Ne onnelliset, joilla on vanha musta mekaaninen sähkömittari voivat havaita mitarin pyörivän pakkia tuotannon verran. Ylijäämän voi sitten käytellä yön mittaan pois. Ne joilla on uudempi ns. yksisuuntainen "varastava" mittari menettävät tuotannon verkkoyhtiölle. Näille jää vaihtoehdoksi vaihtaa kaksisuuntainen mittari tai kuluttaa tuotettu sähkö.
Esim sähköauton akkujen lataaminen genen käydessä voisi olla yksi hyvä konsti.
Sitten kun vanha kaasuauto on aika pistää paaliin, niin siitä kannattaa säästää se kaasugeneraattori ja siirtää se hakevaraston viereen, jotta on lyhyt matka täytellä.
Putkella kaasu kellariin. (keittiöön, saunaan, takkaan?)
No tällä on järkeä vain talvikaudella, kun tarvitaan lämmitystä. Kesällä voisi akut ladata oman tuulimyllyn avulla. Toki kesälläkin pitää käyttövesi lämmittää, joten saa puukaasua hiukan silloinkin hyödynnettyä. Tietty tuulivoiman ylijäämällä voi lämmittää myös.
Siten kun on kerran auton verran akustoa ja kotona ollaan usein niin, että on auto tallissa, niin eikö sitä auton akustoa voisi käyttää myös energiavaraajana? Esim tasaamaan tuulivoiman vaihteluja?
Tuo kaksisuuntainen mittarihommakin kun olisi energiayhtiöille kannattavaa, jos ne määräisi, että tuotanto pitää tapahtua päiväsähkön aikaan ja yösähkön aikaan ei saa tuottaa, vaan pitää käyttää ylijäämä pois. Tällöin energiayhtiölle jää päiväsähkön ja yösähkön välinen hinta omaan taskuun.
Ts. tuulimylly voisi päivisin syöttää aivan hyvin verkkoa, kun auto ei ole tallissa ja öisin napataan myllyn teho ja ylijäämät auton akkuun.
Lakimuutos kyllä tarvittaisiin, ne yksisuuntaiset "varastavat" sähkömittarit pitäisi kieltää lailla.
Joku huuteli myös pelletin perään. Minusta pelletti on vain välivaiheen tuote, koska sen tuottamiseen menee jopa kolmannes pelletin energiasisällöstä. Iso osa tästä on mekaanista energiaa. Paljon parempi energiatehokkuus on hakeella. Hake on myös helpompi tuottaa, kun laitteisto huomattavan yksinkertainen.
Esim pikkukylä, hakkeen käsittelyn voi sijoittaa yhteen paikkaan yhteiskaasuttimen yhteyteen. Putkilla jakaa kaasun sitten kylälle. Käyttäjä tekee kaasulla mitä tahtoo, polttaa vanhassa öljykattilassa tai tekee generaattorilla sähköä.
Kylän kaasuautot käyvät hakepaikan luona tankilla.
Paljon yksinkertaisempaa ei voi enään tekniikka olla. Talvella ajetaan sähköautoilla, kesällä myös jos tuulta on riittänyt. Jos ei, niin otetaan kaasuauto käyttöön.
Kylän jätteet työnnetään biokaasureaktoriin, josta saadaan metaania. Pullotettuna se kelpaa kaasuautolle ns. mäkibensan korvikkeena. Maajussit voivat myös ajella biokaasulla peltojansa. Metsätilalliset hoitaa varmaan hommansa puukaasulla.
Voipa joku rohkea laittaa lämmitysjärjestelmän myös FT reaktorista ja tiputella biodieseliä pitkin lämmityskautta.
Miltäs tämmöinen tulevaisuus kuulostaisi?
T:Eerin
Eikö puukaasutin ole kuitenkin hyötysuhteeltaan melko surkea, kun puolet puusta palaa hukkalämmöksi ja lopuistakin vain neljännes saadaan sähköksi?
Kuten sanottua, lämmöstä on ylitarjontaa. Mielummin siitäkin pilkkeestä tekisi sähköä suoraan voimalassa.
Puukaasuttimen hyötysuhde tyypillisesti on n. 80%. Kiinteä polttoaine jäähdytetyksi kaasuksi siis 80% hyötysuhteella.
Se paljonko kaasusta sitten saadaan sähköä riippuu millaseen moottoriin se johdetaan. Tyypillisen bensakoneen hyötysuhde heiluu jossain 20-25% paikkeilla. (sama autossakin bensalla, lämpö harakoille.)
Valitsemalla koneen hyvin (korkeapuristeinen) voi hyötysuhteen saada nousemaan 30% hiukan ylikin, tällöin kokonaishyötysuhde n. 25%. Tämän päälle tulee yhdistetty hyötysuhde, eli lämmön talteenoton tehokkuus kaasulaitteista ja moottorista. Ihan realistista saavuttaa 70% yhdistetyn hyötysuhteen lukuna.
Bio voimalat eivät ole sen paremmalla hyötysuhteella, moni pyörii jopa huonommalla hyötysuhteella.
Isommista voimaloista sähkön ja lämmön siirto kulutukseen tuottaa häviöitä enemmän, kuin paikalinen laitos.
Isommista voimaloista sähkön ja lämmön siirto kulutukseen tuottaa häviöitä enemmän, kuin paikalinen laitos.
Pienemmissä voimaloissa taas virtaushäviöt ja lämpöhäviöt ovat suhteessa suuremmat. Esim. tuo väitetty 80% hyötysuhde pitää paikkansa isoissa kattiloissa mutta ei kotitarvekaasuttimissa.
Kun puukaasusta oli puhe ja kodin energialaitoksesta, niin helpoiten pääsee alkuun rakentamalla sen kaasunkehittimen autoon ja ajelemalla sillä työmatkat yms.
Sitten voi rakentaa kellariinsa tms. vanhan auton koneen ja sen perään oikosulkumoottorin. Kun auton kehittimestä vetää letkun sinne kellarikoneelle ja lyö käymään, oikosulkukoneen töpseli verkkoon ja hana pohjaan, niin alkaapi sitä sähköä kehittyä ja saattaapa jopa se sähkömittari lähteä juoksemaan pakkia, riippuen siitä onko se ns. varastavaa mallia vai aidosti kaksisuuntainen.
Jotta mikään ei mene hukkaan niin moottorin hukkalämmöt johdetaan varaajaan ja muutaman tunnin käyttö nostaa lämmöt riittävästi.
Käyntijakson voipi vielä ajoittaa vaikka kalliin päiväsähkön aikaan, niin paikallinen sähköyhtiö pääsee sillä jopa voitolle.
Myöhemmin, kun saa sen ihanne sähköauton, niin voi kaasuauton jättää varalle tai riisua pöntön siitä ja asentaa puuvajan vireen, jotta on lyhyt puunlastaus matka.
Voihan se pönttö olla yhteinen vaikka pikku kylällekin.
On tulossa rakennussarja www.puukaasu.fi
Henkilökohtaisesti kyllä puukaasuautossa kynnyskysymys on tuo peräkärry ja se suuri määrä puuta mitä se tarvitsee kulkeakseen. Montako säkkiä pilkettä menee sadalle?
Puukaasuauto on pula-ajan keksintö ja sellaisena viimeisen hädän vaihtoehtona ihan hyvä, mutta kyllä meillä pitäisi olla parempiakin vaihtoehtoja. Yhdistetyn kierron turbiinivoimalassa (CCGT) voidaan polttaa puuta ja muutakin jopa yli 60% akselihyötysuhteella. Temppu perustuu siihen että kaasuttajan hukkalämmöllä pyöritetään lauhdevoimalaitosta ja syntyneellä puukaasulla pyöritetään vielä kaasuturbiinia.
Nähdäkseni ei ole mitään järkeä laittaa sitä laitosta auton perään, koska siellä ei saada hukkalämpöä talteen mitenkään, eikä kukaan ala vetämään häkäputkia ja vanhaa rohjoa auton moottoria omaan kellariinsa, jos talossa ylipäätään sellainen on. Joku realismi noissakin hommissa pitäisi olla.
Itse olen ajanut työmatkaa sekä sähköautolla (1990-luvun alussa Elcat C:llä) että puukaasuautolla (2000-luvun alussa Volvo 245:llä vm -74, jossa pönttö kiinteästi takana. Puukaasuautoilu nyky-Suomessa vaatii harrastusmentaliteettia jo pelkästään siksi, että laillisesti auton tulee olla vuosimallia 1978 tai vanhempi. Lisäksi polttoaineen käsittely vaatii oman panostuksensa ja tilansa. Harrastusluonteisesti on ihan kiva ajella puukaasuautolla leppeänä kesäiltana ja jos kotona on hakelämmitys ja siten polttoainetta valmiiksi saatavilla, niin siinä tapauksessa se voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Tosin enemmistö olemassa olevista puukaasuautoista perustuu sota-aikaiseen tekniikkaan ja ovat siten aika kömpelöitä, mutta kyllä silläkin saralla on tapahtunut kehitystä kuten esim. EK-kaasun kaasutin ja jos kehitystyöhön todella panostettaisiin, niin laitteistosta voisi tulla paljon käyttökelpoisempi.
Vaikka Elcat C olikin hieman huippunopeusrajoitteinen, niin kyllä se muuten oli todella huoleton peli ajella. Sopivalla toteutuksella sähköautosta saa käytettävyydeltään todella mainion ja ainoa este niiden yleistymiselle on tuo akuston rajallinen kapasitetti ja se, että jos jostakin syystä täytyisi ajaa toimintasädettä pidempi matka, niin se on no-can-do. Puukaasuautolla voi lastata takapenkin täyteen pilkesäkkejä, jos vaan kyytiin mahtuu ja silloin voi huoletta ajella useamman sadan kilometrin mittaisen taipaleen. Sähköauton suurin epäkohta (nykyisellään) on tuo rajallinen toimintamatka ja sen vuoksi sähköautoilukin vaatii nykypäivänä harrastuksellista mielenkiintoa asiaan.
Mutta, kun tuo sähköauton rajallisen ajomatkan ongelma saadaan ratkaistuksi, niin se on ylivoimainen vaihtoehto ja toivottavasti tulee siirtämään jo auttamattoman antiikkiset polttomoottorit historiaan :-)
- Olli
Puskurissa esiteltiin nykyaikaisella moottorinohjausjärjestelmällä varustettu häkäpönttöauto El Kamina. Kulutus 2 euroa / 100 km jos puuta tai turvetta pitää ostaa.
Timo_S
Kuinka suuri energiankulutus sillä on per 100 km?
Oma Volvoni kulutti "nyrkkisääntönä" matka-ajossa (80 km/h) litran koivupilkettä per kilometri.
Eli 70 litran säiliöllisellä pääsi noin 70 km.
Paljonkohan tuossa nyt sitten lienee ilmaa joukossa:
http://gamma.nic.fi/~otaina/volvoco4.jpg
- Olli
Kun tässä ollaan nyt peeloiltu välillä ihan olan takaa, niin kysympä ittekin outoja:
Miten kauan menee tuollasten pikkuisten puukuutioiden sirkkelöinnissä ja paljon se kuluttaa sähköä/2-tahtibensaa ?
:)
-Jukka (in China and living from salmiakki with no sleep)
Miten kauan menee tuollasten pikkuisten puukuutioiden sirkkelöinnissä ja paljon se kuluttaa sähköä/2-tahtibensaa ?
Harrastuksissahan kuluu aina aikaa ja rahaa :-)
Jos on esim. talossa hakelämmitys ja sitä kautta polttoaineen hankinta ja kuivaus jo valmiiksi järjestetty, niin sitten tilanne on tietenkin toinen.
- Olli
Puukaasutin on kuitenkin parempi pitää kiinteänä laitoksena, koska silloin siitä saadaan enemmän hyödyllistä energiaa kuin lämpöä.
Kaasuttimen hukkalämmöllä voidaan tulistaa höyryä josta saadaan sähköä höyryturbiinilla n. 25% hyötysuhteella. Syntynyt puukaasu voidaan ohjata polttomoottoriin josta saadaan sähköä 25% hyötysuhteella: yhteensä n. 50% energiasta sähköksi ja hukkalämmöllä voi esilämmittää kaasuttimen ottamaa ilmaa jolloin hyötysuhde nousee vielä hieman. Realistisesti kuitenkin jäädään alle 60%. Jos lähdetään hifistelemään niin käytetään kaasuturbiinia puukaasun polttamiseen, jolloin päästään jonkin verran yli 60% hyötysuhteen.
Tässäkin vaikuttaa koon ekonomia. Mikäli käytettävissä olisi hyvin suuri puukaasutin ja hyvin suuri dieselmoottori, esimerkiksi Wärtsilä-Sulzer RTA96-C (84 MW, 102 rpm) olisi sen hyötysuhde jo itsessään yli 50% ja puukaasuttimessa toimiva hukkalämmön talteenotto höyrykoneella nostaisi kokonaishyötysuhteen helposti yli 75%.
Kustannussyistä suurissakin laitoksissa kuitenkin käytetään höyrykone+turbiini kombinaatiota. Se on pienempi, luotettavampi, halvempi rakentaa ja halvempi ylläpitää kuin monimutkainen mäntämoottori. Nykyään olemassa olevat kaupalliset yhdistetyn kierron laitokset ovat pääsääntöisesti maakaasulla käyviä, eli kaasu menee ensin turbiiniin ja turbiinin hukkalämmöllä pyöritetään höyrykonetta.
Poltettavaksi kelpaava biomassa, jätteet, öljy, turve… mikä tahansa kannattaa aina polttaa sähköksi suuremmissa yksiköissä koska sitä kautta saadaan moninkertaisesti enemmän energiaa hyötykäyttöön kuin muilla tavoin. Mitä korkeampi hyötysuhde, sen vähemmän materiaa kuluu ja sen vähemmän päästöjä tulee.
Anteeksi, täytyy korjata asiavirhe tuosta ensimmäisestä väitteestä.
Yhdistetyn kierron voimalat todellakin pääsevät yli 60% hyötysuhteen, mutta esittämäni kaltainen yhdistelmä ei toimi niin kuin selitin, vaan siinä täytyy todellakin käyttää kaasuturbiinia puukaasun polttoon, ja kaasuturbiinin hukkalämmöllä sekä kaasuttimen hukkalämmöllä tulistetaan höyryä jolla pyöritetään höyryturbiinia.
Näitä laitoksia on olemassa mm. Yhdysvalloissa, Japanissa ja Tanskassa. Ne käyttävät pääosin hiiltä, mutta esimerkiksi Tanskassa käytetään valtion tuella 30% biomassaa polttoaineena.
Puuta menee minulla keskimäärin n. kuutio per 600km. Pitemmillä matkoilla tasaisesti ajaen voi kuutiolla päästä jopa 900km. Laite kiinnitetty ajoneuvoon, vetokoukku on vapaana.
CCGT 60% akseli on aika kova luku. Kumma kun niitä ei ole vielä käytössä, lienekö jotain pienellä painettua ongelmaa, joka estää yleistymisen. Sähköyhtiöt osaa kyllä etsiä sen msitä saa hyvät voitot.
Kaasuttajan hukkalämmöllä en muuten usko pyöritettävän voimalaa, tehokkainta on ehdottomasti siirtää lämpö kaasun kemialliseksi energiaksi, kuin polttaa/jättää se lämmöksi. Sen voin uskoa, että kaasuturbiinin hukkalämmöllä pyöritetään lauhdevoimaa. 60% mainostettu luku vain turhan kova. 50% voisi veilä uskoa. Ehkä terminen hyötysuhde sanoo jotakin, mikä on ko. laitoksen tulistuslämpötila ja mikä on purkauslämpötila?
Kesällä et tee lämmöllä juuri mitään. Talvella sillä voi lämmittää.
Tämän hetken egologisin vaihtoehto energiahyötysuhteen kannalta on kumminkin laittaa jo olemassa olevaan autoon puukaasutin ja hyödyntää sitä maksimaallisesti, vaikka myös talon lämmityksessä.
Ja ei sitä genepakettia ole pakko laittaa kellariin, voihan se olla missä vain mistä saa lämpöputket ja sähköjohdon vedettyä.
CCGT 60% akseli on aika kova luku. Kumma kun niitä ei ole vielä käytössä, lienekö jotain pienellä painettua ongelmaa, joka estää yleistymisen. Sähköyhtiöt osaa kyllä etsiä sen msitä saa hyvät voitot.
Kova hinta ja kattilan karstoittuminen sekapolttoainetta käyttäessä. Niitä on käytössä, mutta ensimmäiset mallit mm. Isossa Britanniassa kärsivät niin pitkistä käyttökatkoista että omistajilla kuvannollisesti paloi näpit, ja hihat. Ensimmäiset CCGT laitoksethan otettiin käyttöön jo 70 luvulla, mutta niissä käytettiin maakaasua kaasutetun polttoaineen sijaan, minkä takia niitä ei voinut käyttää hiilellä tai turpeella. Kaasuversioina niitä onkin käytetty kohtuullisen yleisesti siellä missä kaasua on saatavilla halvalla.
Pienessä mittakaavassa näitä ei ole vielä kokeiltukaan, mutta muistelen että joku jantteri oli rakentamassa prototyyppiä. Sinänsä 60% akselihyötysuhde ei ole mitenkään ihmeellinen, sillä nykyisin jo pelkkä kaasuturbiini saavuttaa 57% akselihyötysuhteen tietyissä oloissa.












