jos kaikki hlö-autot taiottaisiin sähköautoiksi, kuten jossain kirjoitin, kävisi näin.
Suomessa kokonaisenergiankulutus 2006 oli 415TWh, josta liikenne 16%, eli 66TWh.
Sähköä meni 90TWh. Vaikea arvioida, mutta hlö-autoliikenne kulutti vaikkapa 30-40TWh.
Bensiiniä ja dieseliä kuluu suurinpiirtein sama litramäärä vuodessa. Osa henkilöautoista syö dieseliä. (tilastokeskus, vtt löytyy luvut) Siten henkilöautot kuluttavat vähintään 8% energiasta, mahdollisesti jopa 10%.
Mutta kun teet näitä laskelmia, niin ota huomioon, että suomessa on lämmöstä tällä hetkellä ylituotantoa. Toiseksi lämpöä CHP hommissa voidaan hyödyntää vain talvella.
Siten et voi laskea voimalaitosten hyötysuhteeksi 80-90%, vaan on laskettava niiden akselihyötysuhde ~ sähköhyötysuhde. Parhaimmillaankin se jää 40% tietämille, biovoimaloissa, selutehtaissa, ydinvoimaloissa jne. 20-30% hujakoille.
Johtuu yksinkertaisesti voimaloiden termisestä hyötysuhteesta. Mitä korkeampi tulistuslämpö, sitä parempi mekaaninen hyötysuhde.
Hyötysuhteet ovat samaa suuruusluokkaa polttomoottoreissakin.
Eli jos siirrät polttoaineen polttamisen voimalaitokseen vs. auton moottori akselihyötysuhde kasvaa vain marginaalisesti. Tämäkin häviää helposti sähkönsiirron ja akunlatauksen häviöihin.
Tietty talvella lämmityskautena osa voimaloiden tuottamasta lämmöstä voidaan hyödyntää lämmityksessä. Tämä on silti vain marginaalinen asia.
Siten energiankulutus ei muutu juuri suuntaan tai toiseen. Mahdollisesti pieni kevyt sähköauto voi laskea itse ajosuoritteen energiakulutusta ja siten kertyä säästöä. Toisaalta polttomoottoriskootterilla voi tehdä liki saman.
Se on myös huomattavaa, että keskittämällä polton voimalaitoksiin voidaan käyttää toisenlaisia polttoaineita ja hallita päästöjä paremmin. Ydinvoimalla voisi siten saada merkittävää CO2 vähenystä liikenteen osalta.
Toisaalta kuten tiedetään, niin lämmön siirto on melkoisen hankalaa. Siten voimalaitoksien hukkalämpö (talvella) saadaan vain rajoitetusti hyötykäyttöön. Paljon parempi olisi jos voimalaitos olisi kellarissa tai kylän keskellä tms. Siirtomaksut ja häviöt voisi tällöin saada paljon pienemmiksi.
Miltä kuulostaisi semmoinen lähestymistapa, että nyt muutettaisiin vanhoja autoja puukaasukäyttöiseksi, nekun on jo rakennettu ja valmistuksen päästöt päästetty, sekä uuden ostamisen lykkäyksellä vähennetään autotehtaan päästöjä nyt, toiseksi säästetään rahaa.
Vanhasta autosta puukaasumuunnos on aika yksinkertainen ja vanhaa ei tarvitse niin sääliä. Sille voi laskea elinaikaa 5-10v hyvällä hoidolla. Sinä aikana sähköauto ehtisi kehittyä.
Tämä vaikuttaisi samantien CO2 päästöihin. Sitten kun se pönttö on rakennettu, niin on aika yksinkertaista ajaa auto talon vierelle ja vetää siitä letku kellariin.
Kellariin luonnollisesti sijoitetaan joku vanha autonkone ja sen perään oikosulkumoottori generaattoriksi. Moottorin jätelämpö johdetaan varaajaan. Mitoitus siten, että muutaman tunnin käyttö lämmittää varaajan. Siten työmatkan jälkeen lyödään lisää haketta pönttöön ja lyödään gene päälle, kunnes on lämmintä. Yöksi hiljaisuus.
Ne onnelliset, joilla on vanha musta mekaaninen sähkömittari voivat havaita mitarin pyörivän pakkia tuotannon verran. Ylijäämän voi sitten käytellä yön mittaan pois. Ne joilla on uudempi ns. yksisuuntainen "varastava" mittari menettävät tuotannon verkkoyhtiölle. Näille jää vaihtoehdoksi vaihtaa kaksisuuntainen mittari tai kuluttaa tuotettu sähkö.
Esim sähköauton akkujen lataaminen genen käydessä voisi olla yksi hyvä konsti.
Sitten kun vanha kaasuauto on aika pistää paaliin, niin siitä kannattaa säästää se kaasugeneraattori ja siirtää se hakevaraston viereen, jotta on lyhyt matka täytellä.
Putkella kaasu kellariin. (keittiöön, saunaan, takkaan?)
No tällä on järkeä vain talvikaudella, kun tarvitaan lämmitystä. Kesällä voisi akut ladata oman tuulimyllyn avulla. Toki kesälläkin pitää käyttövesi lämmittää, joten saa puukaasua hiukan silloinkin hyödynnettyä. Tietty tuulivoiman ylijäämällä voi lämmittää myös.
Siten kun on kerran auton verran akustoa ja kotona ollaan usein niin, että on auto tallissa, niin eikö sitä auton akustoa voisi käyttää myös energiavaraajana? Esim tasaamaan tuulivoiman vaihteluja?
Tuo kaksisuuntainen mittarihommakin kun olisi energiayhtiöille kannattavaa, jos ne määräisi, että tuotanto pitää tapahtua päiväsähkön aikaan ja yösähkön aikaan ei saa tuottaa, vaan pitää käyttää ylijäämä pois. Tällöin energiayhtiölle jää päiväsähkön ja yösähkön välinen hinta omaan taskuun.
Ts. tuulimylly voisi päivisin syöttää aivan hyvin verkkoa, kun auto ei ole tallissa ja öisin napataan myllyn teho ja ylijäämät auton akkuun.
Lakimuutos kyllä tarvittaisiin, ne yksisuuntaiset "varastavat" sähkömittarit pitäisi kieltää lailla.
Joku huuteli myös pelletin perään. Minusta pelletti on vain välivaiheen tuote, koska sen tuottamiseen menee jopa kolmannes pelletin energiasisällöstä. Iso osa tästä on mekaanista energiaa. Paljon parempi energiatehokkuus on hakeella. Hake on myös helpompi tuottaa, kun laitteisto huomattavan yksinkertainen.
Esim pikkukylä, hakkeen käsittelyn voi sijoittaa yhteen paikkaan yhteiskaasuttimen yhteyteen. Putkilla jakaa kaasun sitten kylälle. Käyttäjä tekee kaasulla mitä tahtoo, polttaa vanhassa öljykattilassa tai tekee generaattorilla sähköä.
Kylän kaasuautot käyvät hakepaikan luona tankilla.
Paljon yksinkertaisempaa ei voi enään tekniikka olla. Talvella ajetaan sähköautoilla, kesällä myös jos tuulta on riittänyt. Jos ei, niin otetaan kaasuauto käyttöön.
Kylän jätteet työnnetään biokaasureaktoriin, josta saadaan metaania. Pullotettuna se kelpaa kaasuautolle ns. mäkibensan korvikkeena. Maajussit voivat myös ajella biokaasulla peltojansa. Metsätilalliset hoitaa varmaan hommansa puukaasulla.
Voipa joku rohkea laittaa lämmitysjärjestelmän myös FT reaktorista ja tiputella biodieseliä pitkin lämmityskautta.
Miltäs tämmöinen tulevaisuus kuulostaisi?
T:Eerin
Anonyymi (10.162.73.x) 13 Mar 2008 17:14
