Anonyymi (83.216.24.x) 05 Jun 2008 08:51
Ihan kärkeen on aloitettava sanomalla, että olen itse hyvinkin kiinnostunut sähköautosta. Koska työskentelen logistiikkan alalla, niin varmastikki katsantokantani on jonkinverran erilainen, kuin useimmilla palstaa lukevilla.
Tätä foorumia lukiessa en voi välttyä tuntelta, että kaikki on samaa mieltä, eikä sähköisessä menopelissä ole ongelmia, kuten ei ole hankkeessakaan. Siksi muutama kriittinen ajatus lienee paikallaan?
1. Valittu auto on Corolla. No ei Corollassa sinänsä mitään vikaa ole. Olettaisin kuitenkin, että kysessä on manuaalilaatikolla varustettu Corolla. Itse asiassa en ole edes tietoinen saako sitä automaattivaihteistolla. Itse kuitenkin olen tykästynyt automaattivaihteiseen autoon. Väittäisin, että automaattivaihteiset ovat se kasvava ryhmä ja se tulisi huomioida.
2. Tekniikaksi on valittu konversio, eli auton muuntaminen. Se on ymmärrettävää. Tosin tuo on monelle myös rajoite. Sillä tuolloin ihminen joutuu ensin maksamaan (uuden Corollan tapauksessa) vähän rapiat 20 k€ autosta. Sen jälkeen about 10 k€ konversiosta (töineen, kaikilla kun ei ole paikkaa missä tehdä itse) ja saman verran akustosta (sikäli kun sivuistoa ole oikein ymmärtänyt). Tämä likimain tuplaa hinnan. Ainakaan minä en tunne saavani konversiosta niin paljoa, että olisi valmis maksamaan moisen "lisän". Mikäli sähköautoksi muuntamisella saisi jonkin veroedun, niin se tasoittaisi tilannetta.
4. Tekniseksi toimenpiteeksi on valittu puhtaasti polttomoottorin vaihtaminen sähkömoottoriin. Moottoriin kohdistuvia huoltoja on lähinnä öljyn- ja jakopäänhihnan vaihto. Tälläinen muutos ei juuri muuta mitenkään autonhuoltoja, eli se ei mitenkään olellisesti vähennä huoltokuluja. Huoltovapaushan on sähkömoottorin suurin etu.
5. Polttomoottori tarvitsee voimansiirtoa, koska polttomoottoreita ei voida asentaa autoon kuin yksi kappale, sen fyysisen koon takia. Sähkömoottoreita voi hyvinkin olla useampi. Tällöin periaatteessa voiman siirto olisi tarpeeton. Kuitenkin se säilytetään. Suurin ongelma tässä on se, että voimansiirto hukkaa n. kolmanneksen moottorin tehosta ja heikentää hyötysuhdetta oleellisesti.
6. Voimansiirto ja siihen liittyvät akselistot, nivelet ja vaikka tasauspyörästöt puhumattakaan erilaisista tiivistekumeista yms. on rikkoutuvia osia, jotka iän mukana tuppaavat hajoamaan. Tällöin hukataan valtaosa siitä rakenteen yksinkertaisuudesta ja sen mukanaan tuomasta vikaantumisrikin pienemisestä mitä sähkömoottirilla olisi mahdollista saada aikaiseksi. Väittäisimpä myös, että nuo tuovat vain ja ainoastaan hintaa lisää paitsi ostovaiheessa, niin myös auton iän aikaisina käyttökustannuksina.
Siitäkin huolimatta on hyvä, että joku on lähtenyt tämän kaltaista projektia viemään eteenpäin ja nostanut ikään kuin kissan pöydälle. Myöskin kysely ja sen tulokset ovat ainakin suuntaa antavia.
—-
En tiedä saisiko mitenkään tämän projektin alle, vai vaatisiko kokonaan oman projektinsa, jos lähettäisiin tekemään kokonaan uutta sähköautoa, ikään kuin kylkiäisenä samalla konversiosta kerättyine kokemuksineen, joita hyödyntää. Alusta lähtienhän sitä ei tarvitse suunnitella. Mieleeni tulee lähtökohtaisesti variaatio, jossa ostettaisiin jokin auton (joko olemassa oleva tai tuotannosta poistunut) alusta, jota (mahdollisesti) kehittää sellaiseksi, että se soveltuu mahdollisimman hyvin sähköautoon. Sama koskee koria. Niiden ei tarvitse olla edes samasta autosta. Tuolla tavalla varmastikkin jonkinlaista lisenssimaksua tarvitsee maksaa, mutta väittäisin, että lopputuotteessa se lisenssin hinta on murto-osa konversioitavan auton hintaan nähden.
Tällöin olisi mahdollista sijoittaa moottorit jos ei suoraan renkaaseen, niin hyvin lyhyen akselin päähän renkaasta. Tällöin minimoidaan tehohäviöt, ilman, että jousitus joutuu koville. Myös akusto voidaan sijoitta siten, että painopiste autossa on mahdollisimman keskellä. Moottorit olisivat erittäin yksinkertaisia oikosulkumoottoreita, joita on valmistettu vuosikymmeniä ja ne ovat ns. bulkkitavaraa. Koko ja teho variaatioita löytyy jokalähtöön. Moottorin kierrosnopeus on säädettävissä täysin portaattomasti taajuussmuuntajalla, jolloin moottori pyörii käytännössä aina optimikierrosalueellaan. Jos virta "pätkitään" 50 Hz taajuudelle, niin suoralla pyörityksellä moottorilta renkaalle päästään about moottoritienopeuksille, joka on aivan riittävä kaupunki käytössä. Tällöin ensimmäinen auto voisi hyvinkin olla 2-4 paikkainen kaupunkiauto.
Vaikka runko olisikin linssillä tuotettu, kuten alustakin, voivat "pellit" olla lasikuitua (vaikkakaan metallikaan tietysti ei ole pois suljettu). Kokonaishinta tuskin päätä huimaisi. Edelleen tietysti se akusto olisi se kallein osa, mutta jos paino pysyy kurissa ja pääasiallinen käyttötarkoitus on kaupunkiajo, niin "toimintasateestä" voidaan tinkiä, ainakin jonkinverran.
Teme
