Talvella olisi kiva ajaa lämpimällä autolla. Miten tuon asian oikein ratkaisi, bensalämmitin tuskin taitaa tulla kyseeseen, kaasulämmitin olisi ehkä fiksumpi. Tuollaiseen Corollaan riittäisi 3-4 kw lämmitin. Akuilla toimiva lämmitin taitaa olla vitsi. Tuulilasi pitäisi saada pysymään, se on vähimmäisvaatimus.
Olisiko ideoita? :)
Ideoita ja ratkaisuja on vaikka kuinka.
1. Auto kun on talvella topselissä niin sisätilan saa lämpimäksi jo auton ollessa pistokkeessa kuten nykyäänkin ja sitten ajossa moottorista saatu lämpö eli hyötysuhteen heikkous esim 90% niin se 10% muuttuu lämmöksi eli 50kW moottorista 5kw:lla voidaan sitten ajonaikana lämmittää sisäilmaa.
2. Toinen vaihtoehto on asentaa webaston autoonsa jos sillä tavalla haluaa autonsa lämpimäksi. Polttoöljyllä auton lämmittäminen on kyllä edullista (ainakin vielä), kun kulutus on pientä. Polttoöljyn energiatiheys on hyvä ja näinollen sitä kuluu vähän.
Joku voi lisäillä jos keksii muita vaihtoehtoja.
Antti Ruusunen
Sähköinen lämmitin: http://www.evparts.com/prod-HT2511.htm esimerkiksi. Asennetaan sisäilmanlämmittimen syylarin tilalle. Eräs sähköautoilia teki sisäilmanlämmittimen jostain ihan kodinkoneeksi tarkoitetusta lämmittimestä, vastus kuin vastus…
Moottorilta voidaan toki johtaa lämpöä, mutta kestää hyvin kauan ennenkuin sieltä sitä saadaan. Lisäksi 50kW moottorista ei saada sitä 5kW lämpöä vaan noin 20-10% keskikulutuksesta.
Sähkövastuslämmitys 1.5 kw? Ei kuullosta akkujen kestävyyden kannalta hyvältä, auton toimintamatka lyhenee reilusti. Teoreettisesti moottoreista saadaan se 10% hukkalämpöä, mutta miten se saadaan käytännössä ulos, on toinen asia.
Löpö- tai kaasulämmitys on kai järkevin, päästöjen kannalta kaasu on järkevin. Löpölämmittimen päästöt ovat suurimmillaan toiminnan käynnistyessä. Sen muuten haistaakin…
1,5 kW on pieni määrä jos auto kuluttaa ajossa 15 kW.
Tai jos lasketaan käyttöaikaa, niin 35 kWh akustosta riittää lämpöä noin vuorokaudeksi. Tunnin lämmitys vähentäisi ajomatkaa 4%
Tästä voidaan huomata ettei se polttomoottori puutteineen olekkaan niin huono talvella :)
"sähköauto" jossa lämpö pitää silti tuottaa polttamalla…
Olisi tuossakin tapauksessa tehokkainta ladata sillä pienellä polttomoottorilla akkuja ja käyttää "hukkalämpö" auton sisätilan lämmitykseen. Kokonaisenergiankulutus todennäköisesti pienin.
Polttomoottori on valitettavasti AINA hyötysuhteeltaan surkea, joten se ei kelpaa kuin romuraudaksi.
Sähköautossa lämmitystä/jäähdytystä hoidetaan puhaltimilla, eristämällä ja sähkövastuksilla. Esim. kylmällä ilmalla akkuja pitää ensin hieman lämmittää, jotta lataus onnistuisi hyvin. Tämän vuoksi akusto kannattaa sulkea eristettyyn koppaan, johon laitetaan muutema pieni n. 50W lämmitin. Akuston ilmaa kierrätetään jotta lämpötila siellä tasaantuu ennen latauksen aloittamista.
Suljetussa tilassa olevaa akustoa on helppo lämmittää ja jäähdyttää johtamalla sinne sopivan lämpöistä ilmaa ja poistamalla se sitten ulos. Melkeimpä akkutyypistä riippumatta on aina hyvä sulkea akut ilmastoituun koppaan, jotta akuista ei tule ylimääräisiä höyryjä matkustamoon.
Myös matkustamotilaa olisi hyvä lisäeristää. Nykyään löytyy markkinoilta erittäin ohuita mutta hyvin eritäviä CFC-vapaita vaahtoeristeitä. Esim. meidän perheellä on käytössä tanskalaisen Cot Products A/S:n valmistama "Coolbag", jossa pakasteet voi tuoda kaupasta kotiin niiden sulamatta. Eristekerros on vain 1-2 mm paksu, mutta silti pakasteet säilyvät kylmänä ainakin tunnin. Kuvittele millainen vaikutus tällaisella eristeellä olisi matkustamon kuumana/kylmänä pitämiseen!
Tässä varmaan tullaankin uusiin vaatimuksiin EU:n ouolesta autovalmistajille. Ilmastointi ja lämmitys vaativat parempaa lämpöeristystä autoon ja yhä kevyempiä materiaaleja on saatavilla. HIntakaan ei varmasti ole este, jos auton verhoaminen maksaa 20e kauttaaltaan jollain 2mm paksulla muovilla.
Olisikohan jo jotain automallia, jossa olisi erittäin hyvä pohja olemassa tuollaiselle protolle ?
-Jukka
Mielestäni sähkölämmitteinen tuulilasi on aivan ehdoton varuste.
Pelkkä lisäerityskään ei riitä, ilmanvaihto pitää olla riittävä jottei ikkunat huurru / jäädy ajaessa.
Periaatteessa lämpöä pitää saada yhtä paljon aikaiseksi kuin nykyisissä polttomoottoriautoissakin, niillä joilla on ns vähäpäästöinen nykydiesel niin tietää nyt jo ilman lisälämmitintä talviautoilun ongelmat kovimmilla pakkasilla.
Menee jo hieman off topikiksi, mutta nyky dieselin huono lämmitys johtuu siitä ettei pohjolan pakkaset ole ensimmäisenä autosuunnittelijan mielessä. Jos joku luulee että nykyaikainen diesel käy niin hyvällä hyötysuhteella ettei hukkalämpöä synny tarpeeksi voi kokeilla vaikka laittaa kätensä pakosarjan päälle kun auto on käynnistetty. Minä en vastaa sitten siitä kun nahka palaa.
Pidemmällä matkalla / raskaalla "kaasujalalla" saattaisi jotain saada matkustamoonkin irti moottorin nestejäähdytyksestä -?
http://www.lonne.com/index.php?mapping=25
-ZONS-
Henkilöauton matkustamon lämmitys- ja jäähdytystarpeen vähentämisessä runsaskaan lisäeriste ei paljoa auta, ellei sitä sitten laita suurimpien lämpövuotojen kohdalle eli peitä ikkunoita. Se yksinkertainen lasi kun ei tarjoa juuri muuta eristystä kuin tuulensuojan ja lämpösäteily kulkee siitä läpi että heilahtaa. Jälkimmäisen ilmiön huomaa hyvin kun aurinko paistaa matalalta, etenkin keväällä, suoraan ikkunoista sisään kuumottaen poskea vaikka matkustamon ilma onkin muuten mukavan viileää.
Lisäksi merkittävä osa matkustamon lämmöstä poistuu ilmanvaihdon mukana. Tällekin on melkoisen hankala tehdä mitään, sillä ilmaa pitää kuitenkin vaihtaa aika rivakkaan tahtiin kosteuden poistamiseksi ja jottei ilma käy tunkkaiseksi.
Ja off topikkina: Nykyisten dieselien lämmitysongelmat juontavat juurensa siitä että niissä juuri jäähdytysnesteeseen, josta matkustamon lämmitys otetaan, tarttuu kovin niukasti lämpöä. Pakokaasuissa sitä lämpöä kyllä riittäisi, mutta koska siellä missä on valtaosa käyttäjistä huolenaiheena onkin lähinnä jäähdytys, ei tuota lämmön haalimista katsota vaivan arvoiseksi. Itsellä on kyllä käynyt mielessä rakentaa jonkinlainen lämmönvaihdin tuohon tarkoitukseen, tämä ylevä suunnitelma ei tosin ole vielä ehtinyt toteutusasteelle. ;)
- Jari W
Jos katsoo auton korin rakennetta niin se on aika tiivis jos ovitiivisteet on kunnossa. Mahtaako ohuen pellin ja ikkunalasin välillä olla paljoakaan eroa lämmöneristyskyvyssä, eli lämpö siirtyy ihan yhtä helposti kummankin kautta.
Eikö kyse ole vähän samasta asiasta kuin vanhojen rakennusten peruskorjauksessa, eli kannattaa aloittaa siitä, mikä helpoin ja halvin toteuttaa. Kaikki lisäeristys auttaa. Tässä tapauksessa peltien lisäeristys on helpointa tehdä ensin. Mikä muuten estäisi asentamasta autoon vanhanaikaiset "tuplat", eli ostetaan tuulilasi ja asennetaan se auton sisäpuolelle niin että väliin jää pieni ilmarako? Sama homma muille ikkunoille. Uusina ikkunat ovat kalliita, mutta niitä löytyy isot määrät kolaroitujen autojen osien myyjiltä, kuten täältä:
http://www.pamsauto.com/c-6-body-parts-glass.aspx
Lämpöä toki poistuu aina tuuletettaessa. Aivan kovimpia pakkasia lukuunottamatta ainakin minä käytän paljon sekoitusta niin, että vain pieni osa kiertoilmasta korvataan lämppäriltä tulevalla tuoreella ilmalla. Ikkunoiden huurtumista voi estää sillä, että lämppäriltä tuleva ilma ohjataan tuulilasia ja sivuikkunoita kohti. Tosin moni autoilija ei varmaan edes tiedä, että heidän lämppärissään on huurteenpoisto- ja kiertoilma-asennot.
Pelkän pellin ja lasin lämmöneristyskyvyllä ei tosiaan ole käytännössä kovin suurta eroa, vaikka teräksen lämmönjohtavuus onkin moninkertainen lasiin verrattuna ja lasi puolestaan läpäisee lämpösäteilyä toisin kuin teräspelti. Lämmöneristystä ajatellen yksinään molemmat ovat surkeita.
Ero tulee rakenteesta, otetaan esimerkiksi auton sivulla oleva ovi: Ikkunan ulkopintaa pyyhkii ajoviima joka vie mennessään lasista ulkoilmaan siirtyvän lämmön. Tähän rajapintaan johtuvaa lämpöä rajoittaa vain lasin lämmöneristyskyky ja lasin sisäpinnan ja -ilman välinen raja.
Tarkastellaan sitten peltistä kohtaa ovessa: Oven pintapelti on luonnollisesti ulkopinnaltaan ajoviimassa kuten lasinkin ulkopinta, mutta sen sisäpinta onkin ovan sisällä olevaa ilmaväliä vasten. Sisätiloja kohti siirryttäessä tulee seuraavaksi vastaan oven sisäpelti ja siihen tiivistetty kosteussulkuna toimiva muovi. Jo tämä rakenne toimii hieman kuin kahdesta tasolasista koostuva ikkuna, mutta vielä ei olla lähelläkään auton sisätiloja. Kosteussulun sisäpuolella on seuraavana oven äänieristys (huopaa, raskasmattoa tai joku niiden yhdistelmä) sekä verhoilupanelin runko joka nykyään on tavallisesti muovista valettu yhtenäinen kappale. Verhoilupanelin sisäpinta on puolestaan, nimensä mukaisesti, verhoiltu kankaalla tai nahalla. Lisäksi verhoilukankaan ja panelin rungon välissä käytetään usein vielä pehmustetta jotta ovi tuntuisi miellyttävältä, eikä autossa kaikuisi.
Toki lisäeristäminen vaikuttaa, halusinkin vain tuoda esiin että sen hyöty jäänee varsin vähäiseksi työmäärään nähden. Tupla-ikkunoista puheenollen; siellä missä lasipintaa on paljon eli linja-autoissa on tupla- eli eristyslasit jotta matkustamon saisi edes jotenkuten lämmitettyä. Henkilöautoihin ei tietääkseni ole saatavilla eristyslaseja kuin ehkä tilaustyönä, tai tekemällä itse. Sinänsä olisi ihan mielenkiintoista nähdä paljonko samariinia katsastajalta menisi hänen nähdessään itsetehdyt eristyslasit. ;)
- Jari W
Kuinka kalliiksi tulisi päälystää lasit infrapunasuodatin-kalvolla joka vähentää lämpösäteilyn karkaamista?
No mitään kalvoja ei pistetä tuulilasiin eikä etusivuikkunoihin, tämän kieltää jo lakikin. Mutta ainakin Fordi on joskus mainostanut että heidän autoihinsa saa "eristävän" tuulilasin. Se kuinka hyvä se on niin on aivan toinen juttu.
Antti Ruusunen
Onhan noita atermisiä tuulilaseja ollut jo maailman sivu. Ne tunnistaa taustapeilin takana olevasta kirkkaammasta alueesta. Sen tarkoitus on tarjota GPS:lle ikkuna, koska raukka ei muuten näe lasista läpi.
Todennäköisesti myös nykymuodikkaat laminoidut sivuikkunat eristävät lämpöä paremmin kuin laminoimattomat, vaikka niitä yleensä mainostetaan äänieristyksellä ja murtovarmuudella. Yleensä laminaatissa on mukana myös jokin infrapunaa läpäisemätön kerros.
Lämpö ja lämmöntunne autossa on hassu juttu, jolla ei välttämättä ole kovin paljon sen kanssa tekemistä, mitä lämpömittari sanoo ilman lämpötilaksi. Esimerkiksi pakkaskylmässa autossa on paljon kylmää pintaa, joka "hohkaa kylmää" (ts. ei säteile lämpösäteilyä). Silloin ilman lämpötilan pitää olla selvästi korkeampi, jotta ihon säteilyjäähtyminen kompensoituu.
Pahin tilanne on tietysti lyhyt matka. Auringossa seissyt auto on sauna sisältä, ja jotta kaikki materiaalit (mukaanlukien se hanskalokerossa hölskyvä suklaapatukka :) saataisiin viileiksi, autosta pitää raahata huomattava määrä lämpöenergiaa pois. Tai vastaavasti pakkasessa seisseen auto lämmittäminen on melkoinen projekti, kun sitä pitää tehdä niin epätehokkaasti kuin puhaltamalla lämmintä ilmaa läpi.
Lämpösäteilyn kannalta puhdas kullattu auto olisi todennäköisesti paras, koska se heijastaa infrapunaa parhaiten. Kullanvärinen auto ei tarjoa näitä etuja, koska tämä ominaisuus liittyy nimenomaan kultaan materiaalina.
Jos kultaus ei sovi tyyliin, niin sitten vaikka kunnollinen eristetty heijastava puolipeite säästää kummasti energiaa kesät talvet. Poikkeuksena se tilanne, jossa aurinko paistaa ja ilma on kylmää ja suhteellisen tyyntä. Silloin (= keväthangilla) musta auto on parhaimmillaan, koska se lämpenee itsekseen. Harmi vain, että näin käy öbaut viitenä päivänä vuodessa…
Ja kesällä sitten vielä pari ensimmäistä kilometriä ajetaan kaikki ikkunat auki, jotta matkustamon ilma jäähtyisi mahdollisimman nopeasti ulkoilman tasolle. Ilmastointilaitetta on ihan turha laittaa päälle ennen tätä.
Lasipinnoista sen verran, että mitä paksumpi lasi, sen parempi eristävyys. Joku tolkku täytyy lasipintojen paksuudessa olla; mitä paksumpi sen painavampi lasi. Fordilla on ollut pitkän aikaa lämmitettävä tuulilasi, jonka toimivuudesta en tiedä.
Joku ehdotti ilmalämpöpumpputyyppistä ratkaisua. Ajatus olisi kiinnostava, ja varmaankin toteutettavissakin. Riittääkö se koviin pakkasiin, olisi kiva tietää.
Jollei muuta ratkaisua lämmitykseen keksi, niin laittaa haloilla toimivan kiertovesikattilan. Ei lopu puu kesken, ja jos loppuu kesken reissun, niin hakee metsästä risuja :D
Kyllä tuollainen lämmitettävä tuulilasi on semmoinen kiva herkku josta ei kyllä kovin helpolla luovu kun semmoisen kanssa on saanut elää.
Tosin sähköautossa sitä ei niin tarvita, kun auton ollessa johdon päässä niin autohan on jo ikkunat kirkkaana.
Antti Ruusunen
"No mitään kalvoja ei pistetä tuulilasiin eikä etusivuikkunoihin, tämän kieltää jo lakikin. Mutta ainakin Fordi on joskus mainostanut että heidän autoihinsa saa "eristävän" tuulilasin. Se kuinka hyvä se on niin on aivan toinen juttu."
Ei mitään kalvoja, vaan ihan samaa tavaraa mitä käytetään CCD kameroiden linsseissä suodattamaan infrapunavalo pois kuvasta. Se on viistosta katsottuna hieman punertava mutta suoraan läpi katsottuna täysin kirkas, eli siihen linssiin on seostettu jotain ainetta joka ei päästä infrapunaa läpi.
kaverin bmw740:ssä vm1994 on kaksikerros sivulasit. jotain kaasua lasien välissä..
on hiljainen ja lämmin..
Mutta ainakin Fordi on joskus mainostanut että heidän autoihinsa saa "eristävän" tuulilasin.
Fordeihin on saanut lisävarusteena lämmitettävän tuulilasin. Lasissa on tosi ohuet lämmitysvastukset pystysuunnassa ja pienellä sahalaitakuviolla. Näitä on saanut käytännössä kaikkiin malleihin ka:sta Transittiin. Maksaa lähes tuplasti lämmittämättömään verrattuna.
Ei mitään kalvoja, vaan ihan samaa tavaraa mitä käytetään CCD kameroiden linsseissä suodattamaan infrapunavalo pois kuvasta. Se on viistosta katsottuna hieman punertava mutta suoraan läpi katsottuna täysin kirkas, eli siihen linssiin on seostettu jotain ainetta joka ei päästä infrapunaa läpi.
Näitä näyttävät suosineen ainakin ranskalaiset. Nuo erottaa polaroid-lasit päässä todella selvästi.
Olisikohan kyseessä ns. infrapunalaminoitu lasitus, kuten mitä Maybach käyttää ultraylellisyysluokan autojen kaikissa ikkunoissa? Suunnilleen samanlainen tavara, mitä käytetään myös 4-lasisissa selektiivi-ikkunoissa passiivi- ja plusenergiarakennuksissa suodattamaan UV- ja IR-säteily pois (oheisetuna mm. kalliit taulut ja osa vähemmän kalliista kasveista ei kärsi niin paljoa kuin normi-ikkunoilla).
Tuntuu kuin askaroisitte joutavan asian kanssa. Kun on sähköauto, niin edellytetään sitä sähköliittymää. Vaikka 400 watin puhallin pyörisi 10 tuntia ja veisi sen 4 kW, niin paljonko maksaa? Tuo puhallin pitää vain asentaa oikeaan paikkaan. Nythän maahantuojat asentaa sen apukuskin jalkatilaan raitisilmaluukun viereen. Sieltä se vetää pakkailmaa sisään ja yrittää pitää sisätilaa lämpimänä. Kyllä siinä pierun haju ja röökin savu varmaan kymmenessä tunnissa häipyy lämmitettynä pihalle. joo….
Kympin ampeerin sulakkeen kautta voi lämmitin ottaa sen 400 w ja akuston lataukseen menee vielä mukavasti 1600-1700 W etanasulakkeella. Takatilan jalkaosasta vinosti ylöspäin puhaltava 400 w pitää korollat sulana ja lämpimänä meidän pakkasissa!
Ajoaikaiseksi olisi paras se Eberin (polttoöljy/valopetrooli/jet1/nesteblue jne, jne.. mitä nimiä onkaan?) nesteellä palava puhallin. Tuolle aineelle vain on niin kovin hirveä hintahaarukka.
Lamppuöljynä Kakkosen halpahallissa litranpullo 2,29 € kerosiini nimellä ilmavoimille litra 0,31€ blue one merkkisenä Finnairille 0,33€ ja varmasti samasta koloonnin kraanasta tullutta. Loput keikkuu siitä väliltä. Eberi imee sitä täysillä pikkumallisena tunnissa 0,8 litraa/2200 W, joten ei kaada autoilun hurmaa ja kiimaa hinnallan.
A.S.
"Eberi imee sitä täysillä pikkumallisena tunnissa 0,8 litraa/2200 W, "
Voiko se vielä toimia vähän huonommalla hyötysuhteella???? Tuolla systeemillä nykyautokin kuluttaisi varmaan 30 l /100 km…
Löpö on noin 9 kWh per litra, eli 0,8 litralla tunnissa pitäisi tulla lämpöä yli 7 kW. Mihin 2/3 siitä katoaa?
Tuli vaan mieleen että olisko jostain invertteri/ilmalämpöpumpusta/lämpöpumpusta iloa ? esim sähkömoottorin tuottamaa vähäistä lämpöä tai kerättäisiin sisältä sitten kun kuski käy hiilenä tai jotain …
Nuo kun ovat suunniteltu kiinteistö käyttöön, mitä mahtaa esim. invertteri pumppu tykätä kuoppaisesta tiestä?
Vessu
Yhtä hyvää kuin auton ilmastoinnin pumppu. Sama tekniikka, toista pyöritetään sähkömoottorilla ja toista remmillä.
Jokainen talvella kuplalla autoillut tietää että ei ole herkkua tuo tuo tehoton lämmityslaite. Itselläni oli sisätilan lämmitin jolla auton sai suht mukavasti lämpimäksi, valitettavasti viima jäähdytti pirssin alle -10 lämpötiloissa todella nopeasti. Lämmitystehon tarve on suuri, sille ei oikein voi mitään. En usko että suomen oloissa selvitään mitenkään sähköisellä lämmityksellä jos mennään alle viiden pakkasasteen.
Oliskohan tuo kuplan lämpökanavista ironnut ehkä tuhannen vatin verran lämpötehoa (hutera arvaus) joka ei kyllä riittänyt kuin juuri ja juuri tuulilasin sulana pitämiseen. Ilmankierron pihistely vain pahensi asiaa. Kompromissi oli pitää ikkunaa raollaan ja kaksia villasukkia jaloissa. Nykykuskille vähän kova paikka mutta eipä sellaiseen kuole.
Kyllähän sitä lämpötehoa saadaan sähköautossakin. Lämpöpumpun COP on kymmenen asteen pakkasella teoriassa 540%. Käytännössä noin 300%. Hyvällä pumpulla enemmän ja huonolla vähemmän.
Tarkoittaa sitä, että kilowatin teholla saadaan kolme kilowattia lämpöä. Kyllä sillä pitäisi pysyä kuski lämpimänä.
Lasketaanpas mitä se lämmitys nyt vaatii.
Oletetaan että -20 asteessa on lämpöpumpun COP noin 2. Jossain mainoksessa näin tällaisen väitteen.
Akussa on täysi varaus 30 kWh.
Lämpöpumpun ottoteho 1 kW, antoteho vähintään 2 kW lämpöä.
Keskituntinopeus 35 km/h.
Auton keskikulutus ilman lämmitintä 50 Wh/km
Teho: 35 km/h * 50 Wh/km + 1 kW = 2750 W
Auton keskikulutus lämmittimen kanssa: 2750 W / 35 km/h = 78,7 Wh/km
Ajokantama ilman lämmitintä: 600 km
Ajokantama lämmittimen kanssa: 381 km
Ero: -37%
Keskituntinopeus 60 km/h.
Auton keskikulutus ilman lämmitintä 100 Wh/km
Teho: 60 km/h * 100 Wh/km + 1 kW = 7000 W
Auton keskikulutus lämmittimen kanssa: 7000 W / 60 km/h = 116,7 Wh/km
Ajokantama ilman lämmitintä: 300 km
Ajokantama lämmittimen kanssa: 257 km
Ero: -15%
Keskituntinopeus 100 km/h.
Auton keskikulutus ilman lämmitintä 200 Wh/km
Teho: 100 km/h * 200 Wh/km + 1 kW = 21 000 W
Keskikulutus lämmittimen kanssa: 21 000 W / 100 km/h = 210 Wh/km
Ajokantama ilman lämmitystä: 150 km
Ajokantama lämmittimen kanssa: 143 km
Ero: -5%
Onko tuommoisia pieniä, liikutusta kestäviä lämpöpumppuja ylipäätään vielä olemassa? Vai pitääkö päristellä turpajouhet huurteessa kunnes kiinalainen moisen keksii?
Eettisestihän bensalämppärin lisääminen on tietysti inhaa, mutta taitaa olla vielä nykytekniikalla kyllä ylivertaisen yksinkertainen moinen laitos. Pelkään että kylmäaineen lisääminen, liitosten kanssa pelaaminen ja kennon jäätymisen ehkäiseminen olla liikkuvassa laitteessa melko haasteellista.
Sehän on tekniikaltaan sama kuin autoissa jo olevat ilmastointilaitteet. Ilmastointilaite on vain "väärin päin" asennettu.
Pelkään vaan että jos laitteen käyttötarkoitusta muutetaan niin juuri mikään osa ei enää kelpaa. Jos pitää vaihtaa kennot, kompressori ja kaikki letkutukset jonkinlaisen lämppärin saamiseen niin hyöty alkaa todella olla kyseenalainen.
Kahden kilowatin lämpöpumppujen ulkokennot ovat jo matkalaukun kokoisia. Minulla ei riitä usko että autoni kirjekuoren kokoisesta ulkoyksiköstä riuhdottaisiin pakkasella 2-3kw lämpöä mitä talviautoilu vaatisi.
Ei tietenkään olemassaolevasta tekniikasta saada heti ja helpolla, mutta esim. auton keulan syylärin tilalle voi asentaa lämmityslaitteen ulkokennon.
Sitä ennen voi tyytyä ottamaan se 2 kW akustosta ja siihen päälle mitä ilmastointilaitteesta sellaisenaan irtoaa. Ei sekään ole niin paha nakki. Kaupunkiajossahan se tuntuu eniten, mutta ajomatka pysyy silti tavoitteessa koska hitailla nopeuksilla kulutus tippuu joka tapauksessa. Moottoritiellä sitten 2 kW ei ole kuin noin 10% koko kulutuksesta.
Kaasulämmitin esim. mallia matkailuvaunut johon 6kg komposiittipullo voisi olla hyvä ratkaisu. Ilmastointikompuran kääntäminen toisinpäin sähkömoottorin pyörittämänä voisi kanssa olla kylmillä ilmoilla riittävä (kaasu kovilla pakkasilla). Paloturvallisuuden vuoksi olisi käytettävä valmiita hyväksytyja komponentteja.
Asuntojen ilmalämpöpumppuja ei ole tarvinnut kehittää keveiksi ja vähän tilaa vieviksi. Kunhan sähköautoilu kasvaa, näemme varmasi pienikokoisia ja tehokkaita ilmalämpöpumppuja em. autoissa. Eli ilmastointilaitteen toiminta käännetään päinvastoin. Toteutus tulee todennäköisesti olemaan se, että sähkömoottorin jäähdytysripojen hukkalämpö lisälämmittää kanavoidun ilman "ulkoyksikölle". Esim -20:sta vaikkapa -15:sta (en ole mitään laskenut. jätän viisaammille) Tällöin saadaan parempi COP arvo sisätilan lämmitykseen. Toinen vaihtoehto olisi laittaa pieni esim. etanolikäytöinen aggrekaatti tai (polttokenno) jonnekin ajoneuvoon, ja tämän hukkalämpö johdettaisiin "ulkoyksikölle". Samalla polttokenno tai pieni aggregaatti tuottaisi vähän virtaa esim valaistukseen tai akkujen lämmitykseen. Kovilla pakkasilla ilma on kuivaa ja tällaisen pakkasilman lämmitykseen ei hirveitä tehoja tarvita. Kostea ja suht. lämmin n.-3 asteen ilma vaatinee jo enemmän auton lämmitykseltä, ja tällöin "ilmalämpöpumppu" toimiikin jo aika hyvin.
Et voisi olla enempää oikeassa. Juuri julkistetussa Audi e-Tronissa on lämppärinä lämpöpumppu. Auto tulee saataville v. 2012.
