Asustelen meren rannalla, jossa tuulee aika tasaisesti ympäri vuoden, joten harkinnassa on ollut pientuulivoimalan hankkiminen.
voisiko tulevia autoja ladata pientuulivoimalalla?
Minkälaisia härveleitä voimalan ja auton väliin tarvitsisi?
Minkä tehoinen tuulivoimalan pitäisi olla jotta autolla voisi ajaa 20-40 km päivässä?
Jollakin käyttökokemuksia voimaloista?
Miksi ei. Tarvitaan vain sopiva muuntaja.
Tuulivoimala tuottaa puuskissa, eli ilman auton oman latauselektroniikan muuttamista sitä ei suoraan voi käyttää. Väliin tarvitaan jonkin kokoinen akusto johon energiaa puskuroidaan, jotta sitä sitten voidaan ladata tasateholla autoon.
Auton laturi itse olettanee olevansa kiinni verkkovirrassa, eli lataa tietyllä ampeerimäärällä eli tietyllä teholla, mutta tuulivoimala yleensä tuottaa juuri sillä hetkellä aivan jotain muuta.
Eli siis kokoonpano näyttää suurinpiirtein: mylly -> akku -> invertteri -> auto
Sisämaassa myllyt tuottavat parhaimmillaan neljänneksen nimellistehostaan, mutta tässä täytyy todellakin varautua siihen että päivätuotto on jopa parikin viikkoa yhtä tai kahta kilowattituntia ja sitten muutamassa päivässä tulee kymmeniä kilowattitunteja.
Jos aletaan keskituoton mukaan tarkastelemaan, niin 24 tunnin jaksolla tarvittanee noin 200 W keskiteho jotta siitä saadaan tuo 20 - 40 kilometriä irti, riippuen auton energiantarpeesta. (200 Wh/km -> 24 km). Tämä tarkoittaa siis nimellisteholtaan 1 kW myllyä mikäli sijoituspaikka on kohtuullinen.
Kun myllyn ja auton välissä on riittävän suuri akusto, voidaan autoon ottaa huoletta joka päivä se muutama kilowattitunti sähköä.
Jos maston korkeus on n. 3m voidaan puhua "asenne lämmittää" osastosta, jos ropelli on 1 - 3 MW "tuuli" keventää rahapussiakin. Tosin sellaseen ainakaan mä en saa vaimolta lupaa…
www.maatuuli.fi -avaimet käteen asennuksia suomeen
www.vestas.com -samoja uutema (yleensä asennetaan merelle)
Kuulin että lakimuuttuisi niin että omasta voimalasta voisi lyödä sen sähkön valtakunnanverkkoon jolloin mittari pyörisi "taaksepäin" jolloin valtakunnanverkko toimisi "akkuna".
Näin päästään pienempiin kustannuksiin ja parempaan hyötysuhteeseen kun omalla akustolla.
Jos se näin muuttuu niin varmasti omien voimaloiden yleistyminen alkaa. Mutta odotetaan että ne ensin tämmöisenkin tekisi.
Antti Ruusunen
Sähköverkko ei ole mikään akku. On vastuutonta tunkea sinne väkisin sähköä, sillä se sotkee kaikkien muiden pasmat.
Kun tuulee, niin vastaavasti pitää olla kapasiteettia jota ajaa alas että tasapaino säilyy, mutta se tarkoittaa että jollain on aina oltava niitä hiilivoimaloita. Kaikki eivät voi tällöin käyttää tuulivoimaa, koska jostain päästä täytyy säätää tuotettua tehoa.
Tuulivoima on häiriö sähköverkossa.
No jos ajatellaan että kotitauloudesta löytyisi vaikka tuulimylly josta tulisi 1kW tehoa niin eipä sitä sähköä juuri muiden tarpeeseen paljoa riitä.
Eikös ihminen itsessään ole ongelma sähköverkossa kun ei pystytä jatkuvasti käyttämään sitä sähkönmäärää jota voimalat tuottavat?
Mielestäni maamme on sikälis hyvä että eipä semmosta päivää löydy jottei tuulisi edes jossain ja kun myllyjä on ympäri maata niin uskoisin että aika vakio energia määrä tuulivoimaloista syntyy.
Antti Ruusunen
Ihmisten vaihtelevan kulutuksen aiheuttama säädön tarve on yksi asia. Sähkön tarve kuitenkin tiedetään ja se pysyy tasaisen ennustettavana kuukaudesta toiseen. Vaihtelu tapahtuu tunnetuissa rajoissa tunnetulla aikaskaalalla ja muutoksien trendi tunnetaan.
Myllyt tuottavat energiansa piikeissä, koska tuulen teho nousee nopeuden kolmannessa potenssissa ja tilastollisesti kovemmat tuulet sattuvat harvempaan. Pelkästään se että jossain tuulee aina, ei kerro mitään siitä kuinka paljon milloinkin saadaan energiaa.
Ongelmahan on se, että jos sinulla on nimellisteholtaan 4 kW mylly, se tuottaa noin 1 kW keskitehon, mutta se tekee sen lähes on/off periaatteella, eli pyörii tunnin, seisoo kolme, pyörii tunnin, seisoo kolme… ja sama toistuu tuntien, päivien, viikkojen, kuukausien aikaskaalalla niin suuressa kuin pienessä mittakaavassa. Kokonaisuuden kannalta on se ja sama onko kyseessä muutama tuhat isoa myllyä vai muutama kymmenen tuhatta pienempää myllyä, yhdessä ne käyttäytyvät samalla tavalla. Siinä on hyvin vaikea tuotannon kohdata kulutusta.
Esimerkiksi voi vetää vaikka Tanskan. Siellä pakkosyötetään tuulivoimaa verkkoon syöttötariffeilla. Noin 3% tuotetusta energiasta menee suoraan käyttöön ja loput myydään Norjaan. Jos Norjalla ei olisi vesivoimareservejä joita sulkea, ei sähköverkko pysyisi kasassa. Tuulivoima kun ei kysy "onko nyt yösähkön aika?".
Periaatteessa se yksittäinenkin mylly aiheuttaa oman aaltonsa järven pintaan, kun sen ansiosta sen kotitalouden sähkönkulutus verkosta muuttuu vaikeammaksi ennustaa. Väliin tarvittaisiin se energian varaaja, joka syö tuotannon piikit ja tasoittaa jäljen.
Tämä saattaa jopa mennä mainoksen puolelle, mutta kun etsin eri vaihtoehtoja pientuulivoimalaksi, eli luokkaa 1-5kw, niin törmäsin tällaiseen: http://www.svve.fi/images/A_SVVEjaWindside.pdf ja http://www.windside.com/. Tuulivoimala, mutta akseli toisinpäin kuin yleisesti käytössä olevissa generaattoreissa. Tässä listauksessa olikin jo aiemmin kommenttia siitä miten sähköauto voitaisiin ladata omasta voimalasta ja mitä sitten "ylimääräiselle" energialle tehdään pienessä ja suuressa mittakaavassa. Suureen mittakaavaan eli valtakunnallisesti laittamassani linkissä on ehdotettu muutamia eri varastointitapoja, jotka perustuvat veden varastointiin ja paineilmaan(!?).
Tarkempia laskelmia en kyllä vielä tehnyt siitä millainen tuotto pitäisi tuulivoimalla saada että sillä voisi ladata auton ja käyttää lopun käyttöveden lämmitykseen, olisiko järkevää lisäksi hankkia aurinkopaneeleita. Akusto kotiin tarvitaan puskuroimaan virtaa, senkin kokoluokkaa täytyy laskeskella enempi. Tällä hetkellä jos taloudellisesti lähtee ajattelemaan niin sähkö on kyllä vielä liian halpaa että kannattaisi pelkästään rahan takia alkaa tuulivoimalaa väsäämään, mutta ajatus sinällään energiaomavaraisuudesta asumisessa ja liikkumisessa houkuttaa.
Aika paljon tällä hetkellä itkua kuulee bensan ja sähkönhinnan noususta, joten olisihan se hienoa kun ei tarvisi hinnoista piitata. Ilmaisia nuo laitteet ei varmasti ole, hintaakin täytyy vielä tarkemmin selvittää (ellei joku jo ole laskenut hankintakustannuksia energiaomavaraiseen taloon ja sen takaisinmaksuaikaan). Parasta energiaomavaraisuudessa kuitenkin on että se mahdollistaa haja-asutuksen, joka tuntuu olevan etelän päättäjille punainen vaate. Vaikeaa perustella miksei haja-asuminen kannattaisi, kun ruoka ja energia voidaan tuottaa paikallisesti, työmatkoihin ei taida mennä kuin ihmisen omaa aikaa, no ehkä tiet kuluu, mutta se voidaan maksaa sähköautoilijoilta perittävillä riistoveroilla :)
Onko täällä kukaan syvällisemmin miettinyt tuulivoimala-ajatusta auton lataajana?
Olen suunnitellut pientä tuulivoimalaa vanhempieni talolle, joka on siis maalla. Veistinpä jopa lavatkin puusta (2m halkaisija). Magneetit ja käämit kuitenkin olisivat maksaneet ~300€, joten jätin hankkeen opiskelijana siihen. Ja jos tuon haluaisi liittää sähköverkkoon, maksaisi laitteet reippaasti lisää. Todennäköisesti jossain vaiheessa hankin kaupallisen mallin, projektina omatekoinen veisi liikaa aikaa ja saattaisi olla vaarallinenkin. Hyvät ohjeet löytyy kuitenkin. Englannista tilasin.
Omaan kotiin(rivari) olen kuitenkin suunnitellut pientä aurinkojärjestelää. Eivät nuo koskaan maksa itseänsä takaisin, mutta harrastuspohjalla nämä menevätkin. Kuitenkin, suunnittelin ostavani keväällä 50W aurinkopaneelin, lataussäätimen, akun ja invertterin. Sillä sitten pyörittäisin modeemia ja kannettavaa. Kannettavathan eivät paljoa vie sähköä, ~40-70W. 1000 euron luokkaa järjestelmä olisi, että melko kalliiksi tulisi. Mutta kuten totesinkin, harrastuspohjalla tämä. ;) Ja katsotaan nyt mitä uutta kevät tuo tullessaan. Paneelien hinnat ovat jo hieman laskeneet. 350€ 50W paneeli.
Mikähän mahtaa muuten olla pientuulivoimalan EROEI? Käyttöikä?
Isommilla myllyillä tuotetaan tyypillisesti noin 20 kertainen määrä energiaa kuin mitä niiden valmistukseen kului.
Kysyttiin "Onko täällä kukaan syvällisemmin miettinyt tuulivoimala-ajatusta auton lataajana?" ja siihen voin vastata kyllä. En kylläkään vielä omista sähköautoa mutta jossain vaiheessa tulee hankittua ja silloin haluan ladata sitä omalla tuulivoimalla. Olen miettinyt vertikaaliakselilla oleva mylly joka laitaisi tavallisia lyijyakkuja. Se mitä ei autoon menisi käyttäisin autotallin lämmitykseen.
Olen ollut omaan sähköyhtyöön yhteydessä ja olen kysynyt olisiko mahdollista tuottaa niille ylijäämää mutta ne veloittaisivat siirtomaksun siitä joten se ei olisi kannattavaa ja se ei ollut muutenkaan mahdollista. Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa on yhtiöitä jotka sallivat tämän mutta Suomessa ei ilmeisesti ole mahdollista?
Itse uskon että energiaongelmaa voisi pienentää sillä että kotitalouksilla olisi oma tuuli/aurinkovoimalaitos joka tuottaisi osan tarvittavasta sähköstä. Ylijäämä verkkoon ja alijäämä ostetaan. Tietysti tässä on ongelmansa, kuten on jo mainittu, niin on haaste pitää tuotanto tasaisena mutta koska verkot on yhdistetty maitten välillä tämä ei pitäisi olla mikään mahdottomuus.
Jotain pieniä laskelmia olen tehnyt ja autotallin ilmalämpöpumppua voisin käyttää osan ajasta tuulivoimalla. Kun on kovimmat pakkaset ei yleensä tuule, joten silloin pitää ottaa verkosta mutta se on vain muutama päivä vuodessa. Olen harkinnut rakentaa sen itse mutta en ole vielä päättänyt miten ja pitäisi saada talli ensin valmiiksi.
Jos et jaksa rakentaa vertikaalista tuulivoimalaasi, kato sitten vaikka tän suomalaisen firman vertikaalisia tuulimyllyjä
terv. Galantti
ps. toi tuulivoiman käyttö akkujen lataukseen, ja siitä sit vaikka takas verkkovirraksi olis tosi kiinnostavaa, mutta nää rivarit ei oikein sovellut vielä siihen.
Tässä vielä linkki invertterille, joka toimii myös akkulaturina/upsina
Jep, ne tekevät hienoja myllyjä mutta aivan liian kalliita. Sieltä sain muuten inspiraation siihen vertikaaliseen voimalaan mutta vaikuttaa vaan siltä että koko/teho -suhde on hieman heikko. Eli pitäisi olla aika iso tuottaakseen esim 2kW mikä olisi melkein tarvittava koko jos haluaa saada tarpeeksi sähköä.
"Hienoja myllyjä, mutta aivan liian kalliita". Sinulla on ilmeisesti olemassa myllyille hintoja, mitähän 4kw:n vehje heiltä maksaisi ja mitä siihen sisältyisi ja mitä puuttuisi?
Kerroin tuossa jo aikaisemmin suunnitelleeni tuulivoimalaa vanhempieni talolle. Nyt kuitenkin törmäsin ST1:n ja Eaglen yhteistyössä tarjoamiin myllyihin, ja saattaa olla ihan fiksuja tapauksia. 2kW:n voimala olisi 7 800€, joten melko suolaista silti, vaikka sisältääkin kantaverkkokytkimen. Ja vielä pitää odottaa syöttötariffeja ennen kuin kannattaa miettiä noita. Paremmin voi kuitenkin tutustua sivuilla. Sivun alaosasta löytyy esitteet ja hinnastot.
http://st1.fi/index.php?id=2271
-Joni
Jos paikallinen sähköyhtiö ostaisi ylijäämän järkevään hintaan niin hankkisin se isomman 5kW malli mutta ne ei osta ja vielä haluavat siirtomaksun jos joku muu sattumalta ostaisi..
http://www.youtube.com/watch?v=6SyW0eBDVnA
Oleellista pystyakselisessa on mahdollisimman kevyt rakenne, tuulen nappaaminen kehittyneellä aerodynamiikalla ja kitkattomat laakerit. Magneetit ja käämit tulisi olla ympyrämuodostelmassa.
Voihan tuuliturbiinin tehdä itse vaikka sadevesitynnyreistä:
OSA I:
http://www.youtube.com/watch?v=9UPe6A_UVPc
OSA II:
http://www.youtube.com/watch?v=24LSnATIZhw&feature=related
Tässä jonkinlaiset ohjeet turbiinin rakentamiseen 300 dollarilla (magneettisysteemi näkyy kuvissa):
http://www.ecofriend.org/entry/how-to-make-a-vertical-axis-wind-turbine-for-300/
http://www.popsci.com/diy/article/2007-07/going-wind
Muistelen, että jokin tyyppi sai -70-luvulla Kulosaaren sillanpieleen, Sörkan puolelle, kalliolle kaupungilta luvan rakentaa koevoimalan pystyakselisen, kapeasiipisen koevoimalan. Nuorisojoukko sen hävittikin kerran pari, mutta sitkeä tyyppi korjaili sen pyörimään.
Stadin virkamiesmösilöt sai voimalan siitä lopulta häädettyä 1980-luvulla pois. Koetuloksia esiteltiin jossakin tekniikan lehdissä. Ne eivät olleet huonot, vaikka laitteen sijainti ei ollut optimaalinen. Laakerointi kärsi noista sabotööreistä ja latausgeneraattorikin taisi olla vain linja-autosta otettu vanha rötiskö. Diplomityötä siitä ei kai koskaan tullut, vaikka sitä kuukkelihdin kovin polin kautta näkyviin.
Aulis
Onko käsitystä, minkälainen on tällä hetkellä sähköauton akun latauspurkusuhde (esim. eCorolla hankkeessa)?
Olen pohtinut järjestelmää, jossa on 4 - 10 kW tuulivoimala, talossa erillinen tasausakusto, monipuolinen invertteri/konvertteri ja sähköauto. Lopullisena tarkoituksenani olisi saada järjestelmä toimimaan siten, että sähköauton akustoa voisi käyttää myös tasaamaan talon kulutuspiikkejä. Onko kennelläkään näkemystä, mitä sähköautoon vaatisi, että sen akustoja saisi purettua takaisin talokäyttöön?
Olen jutellut ABB:n kanssa ja heiltä saattaisi löytyä järkihintaisia sopivia ohjelmoitavia konvertteripaketteja ohjaamaan talon energiavirtoja. Eri akustojen lataus ja purku on taas sitten optimointikysymyksiä ja riippuvat pitkälti akustojen latauspurkusuhteista. Ei järjestelmän tarvitsisi täydellinen olla, mutta kovasti jo kiinnostaisi tilanne, jossa pääsisi yösähkön kuluttajaksi, ilman että tarvitsee ostaa kallista päiväsähköä.
