Sähköautot - Nyt! projekti lähti liikkeelle Jukka "salmiakki" Järvisen legendaarisesta lausumasta, "Jos 500 tilaajaa löytyy, niin kyllä ne autot tehdään." Tätä varten piti ensin kartoittaa kysyntää, löytyisikö riittävää märää tilaajia.
Kysely avattiin 7.2.2008. Samana päivänä annettiin lehdistötiedote, jossa asetettiin tavoitteeksi että prototyyppi olisi valmiina syksyn aikana ja ensimmäiset tilatut autot toimitettu ennen vuoden loppua. Puolessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Uuden homman tekemisessä ei aina ole ollut helppoa hahmottaa miten tarkkaan ottaen pitäisi toimia ja mitä itse asiassa tapahtuu. Varsinkin myöhemmin mukaan tulleille on saattanut olla hämmentävää seurata postituslistalla risteileviä viestipolkuja. Koetan tässä vähän vetää yhteen punaista lankaa viimeisen puolen vuoden ajalta.
Itse odotin että vaadittava 500 tilaajaa voitaisiin saada kerättyä tämän puolen vuoden aikana. Yllätys oli melkoinen kun 10 päivässä oli jo kertynyt 300 nimeä ja yhdentenätoista päivänä Norjalainen Enviro Elbilsag ilmoitti haluavansa 300 Corollaa myös. Tässä vaiheessa tarkempi toimintamalli oli vasta hahmottumassa, mutta pääosin ajatus oli että norjalainen yritys tuli mukaan ikään kuin kolmenasatana kansalaisena, jonka kanssa yhteisostot tehtäisiin.
Kysymys prototyypin rahoituksesta, jota oli vasta alettu miettiä, näytti samalla ratkenneen kertaheitolla. Norjalaiset maksaisivat osat sekä palkkaisi jonkun tekemään konkreettisen suunnittelutyön ja olemaan samalla corollan prototyypin eräänlainen projektipäällikkö.
Samalla kun kiinnostus nyt eCorollaksi ristittyä autoa kohtaan kasvoi, alkoi myös Jukan yhtiössä kiinnostus nousta; josko FEVT (Finnish Electric Vehicle Technologies) olisikin se yritys joka toimittaisi autot norjalaisille ja suomalaisillekin? FEVT ja Enviro Elbilsag alkoivat käydä keskusteluja suoraan. Samaan aikaan Jukkaa sitoi yrityksensä puolelta vaitiolovelvollisuus. Itse ainakin pelkäsin että projekti saattaisi luiskahtaa firmalle. Tavallaan se olisi ollut hyvä, tavallaan huono. Tietysti se olisi ollut tappio egolle ja sille mihin tässä yhteisössä tähdättiin. Norjalaista rahoitusta ei olisi tullut ja konversion "lähdekoodi" olisi ollut mahdollisesti suljettua. Keskusteluja käytiin FEVT:in kanssa kovasti siitä kuinka avoimeksi tuotannon malli muodostuu ja jonkinlaista lupausta sieltä tulikin että ainakin Norjan ulkopuolella eCorollan speksit olisivat avoimia.
Hyvää olisi ollut se että myös tämä yritys olisi toteuttanut Sähköautot - Nyt! hankkeen perimmäistä tavoitetta: Saada sähköautoja markkinoille mahdollisimman nopeasti. Pitkän päällehän autojen tuotannon - konversioidenkin - täytyy enemmän tai vähemmän rakentua yritysten varaan. Muutoin liikutaan vain harrastajapohjalla kun kuitenkin rautaa liikutellaan, eikä ainoastaan bittejä.
No, FEVT ryhtyi tekemään itselleen autofirmaa. Se otti aikansa. Tämän jälkeen FEVT:issä todettiinkin ettei toiminta kannata, vaan on parempi keskittyä firman ydinosaamiseen ja jättää autojen tekeminen muille. Kyllä sähköautojen kasvava kysyntä akkufirmaa joka tapauksessa rikastuttaa. - Kaikki nämä kiemurat sisäisine riitoineen, peleineen ja arvuutteluineen ovat vieneet ganska mycke aikaa. Varsinkin kun isommat liikahdukset ovat vaatineet aina yhtiökokouksia tms. virallisia järjestelyjä.
Mutta miksi ihmeessä minä tässä selitän jonkin yrityksen asioita? Tämähän on avoin kansalaisprojekti?
Syy on nähdäkseni seuraava: Jukka on kaikkien projektissa mukana olevien kunnoittama auteur. Kun näytti siltä että Jukan yhtiö alkaa tehdä autoja, ei yhtiön ulkopuolella olevien yhteisön jäsenten ollut mielekästä viedä asioita sen pitemmälle ennen kuin selkiää mitä yrityspuolella tapahtuu. Se itseorganisaatio, mitä odotin tapahtuvaksi tekniikan kehityspuolella ymmärtääkseni häiriytyi siitä että kaikki odottivat mitä yritysten suunnalla tapahtui. Myöhemmin mukaan tulleiden on ehkä ollut yhtäältä hankala ottaa paikkaansa ehdottamalla "Mitä jos edettäisiin näin" kun tilannetta on ollut hankala hahmottaa. On seurannut enemmän tai vähemmän hämmentyneitä "Missä mennään?" keskusteluja.
Vaikka olen seurannut tätä liikehdintää läheltä niin sähköpostilistalla, Jukan kanssa puhelimessa ja FEVT:in toimitusjohtajan kanssa naamatustenkin, on liikkeellä olevan asian hahmottaminen ollut hankalaa kun koko ajan on näyttänyt siltä että asia selkiytyy "parin viikon" päästä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö edistystä olisi tapahtunut. Koko ajan on käyty läpi tekniikkaa, vertailtu komponentteja jne. Tämä on ainoastaan tarkoittanut sitä, että projektilla ei ole ollut minkäänlaista projektinhallintaa. Vapaaehtoisprojektilla ei tietenkään voi olla samanlaista tiukkaa projektinhallintaa kuin yrityksessä; ihmisillä on palkkatyöt, perheet ja muukin elämä kuin sähköautot. Lisäksi projekti yhteisössä, jossa on nimenomaan vältetty muodollista organisoitumista, voi omata johtamiseen perustuvaa projektinhallintaa vielä vähemmän. Mutta jonkinlainen toimintajärjestyksen asettelu olisi varmaankin syntynyt jos projekti olisi tapahtunut kokonaan ilman yrityskuvioita. - Itse olen koettanut pysytellä irralla asenteesta ja toimintatavasta että ehdottaisin ihmisille mitä heidän tulisi tehdä. Olen ehkä ollut hankkeen näkyvimmät kasvot ulospäin ja aktiivinen kirjoittelija, mutta teknisen tietämyksen osalta varmaan alle keskiarvon tämän hankkeen piirissä.
Yksi vaihtoehto on ollut siis vain odottaa mitä tuleman pitää asetelmassa JJ - FEVT - Norjalaiset - Yhteisö. Toinen tapa edetä on ollut hakea sponsorirahaa yhteisön omalle prototyypille (jonka juridiseksi omistajaksi tulisi Sähköajoneuvoyhdistys). Kolmas mahdollisuus on ollut lähteä kehittämään kokonaan toista automallia, mistä on puhuttu "pienenä kaupunkiautona". Tätäkin on jonnin verran kehitelty, mutta toistaiseksi tämä ajatus ei ole lähtenyt kovasti vetämään.
Edelleen ne, joiden annettava sähköautoilun asialle on ollut enemmän kuin autotekniikassa, ovat kehittäneet IT-puolta, esiintyneet yhteisön nimissä julkisuudessa, luoneet verkostoja alan osaajiin yrityksissä ja oppilaitoksissa sekä ryhdytty rakentamaan projektille kansainvälistä - tai oikeammin globaalia - perustaa. Silloin kun nämä muut "rönsyt" tai "oheistoiminnot" ovat tuottaneet listalle enemmän tekstiä kuin itse varsinainen eCorollan tekniikasta puhuminen, on joillain herännyt kysymys "missä on pihvi?", eikö täällä tehdäkään autoa?
Vastaus on että avoimessa yhteisössä kukin tekee sitä mitä osaa ja minkä kokee tärkeäksi. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Tämä on se tapa jolla hanke etenee. Se voi näyttää tuhlaukselta tai rönsyilyltä, mutta vain perinteisen ylhäältä johdetun panos-tuotos ajattelun mukaisesti. Kyseessähän ei kuitenkaan ole puhtaasti hyötyyn tähtäävä hanke, vaan kysymys on myös mukanaolijoiden itsetoteutuksesta ja yhteisölliyydestä. Se että graafikko tekee grafiikkaa tai tapahtumajärjestämisen osaaja tekee messuja ei ole pois auton rakentamisesta koska ei ole mitään palkkabudjettia joka voitaisiin kohdentaa toisin, esimerkiksi insinöörien palkkaamiseen. Tämä ainoastaan osoittaa sen että sähköautot eivät ole vain tekniikasta kiinnostuneiden juttu, vaan paljon laajempi asia.
Samalla Sähköautot - Nyt! on laajentunut vain yhden konversion tuottamaan tähtäävästä porukasta avoimeksi keskustelufoorumiksi, jossa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia kaikenlaisiin sähköajoneuvoihin liittyen. Lisääntynyt tieto on saanut yhä useamman konvertoinnista haaveilleen alkaneen toteuttaa omaa projektiaan: Kun tietoa on saatavilla, on yhä useammalle myös tullut ajatus "mitä jos minäkin siitä vanhasta Saabista.." Yrityksiä ja osaajia on tullut esiin, joita kiinnostaa sähköautoihin liittyvä tekniikka ja sen kehittäminen, vaikka juuri heidän kysymyksensä tai ideansa ei olisi keskeinen juuri eCorolla-projektin kannalta. On virinnyt ajatuksia lisäakkupakettiratkaisuista ja pienistä itsenäisistä konversiopajoista. Tai vaikkapa low-end-minimassa-konversiosta kierrätysosia käyttämällä ala Stena.
No, missä nyt sitten mennään, "oikeesti hei"? Jukka Järviseltä juuri saamieni tietojen mukaan halli on hankittu ja viimeistään syyskuun puoliväliin mennessä varustettu sille tasolle että siellä voi alkaa autoja käsittelemään. JJ:llä on nyt myös firma perustettuna, joka alkaa tehdä yksittäiskonversioita Norjaan sekä Toyota Yarista. Näiden osalta "lähdekoodi" tulee olemaan norjalaisen tilaajan omaisuutta. Syksyn mittaan myös Corollasta tehdään proto, joka tulee JJ:n mukaan avoimeksi ja yhteistilausten piiriin. eCorollan tekemistä tässä helpottaa se, että valittu moottoritekniikka, Azure Dynamics, tullee eCorollan lisäksi ainakin Yarikseen, mikä on jo norjassa testauksessa. Akkuja ja moottoreita liikkunee tuon firman kautta sen verran että lisää ei tarvita soppaan oikeastaan kuin yksi Corollan kori. - Ja ehkä vähän talkoovoimaa, yhteisöhankehan tämä kuitenkin on.
