

Päivämäärä: 16 Oct 2008 12:46
Keskusteluviestien lukumäärä: 8


Tämä riippuu siitä miten uutisen haluaa nähdä.
Kun useampi automerkki menee tiukalle, niin on kuluttajalla enemmän sananvaltaa autoihin.
Se että Teslalta sen normaali henkilöauton tuleminen viivästyy ei olisi vaikuttanut sähköistenautojen ilmestymiseen täällä suomessa lainkaan. Kyllä ne Teslan autot olisi kuitenkin jäänyt sinne amerikan mantereelle.
Odotellaan nyt rauhassa jos jostain joku alkaisi pajallaan näitä konversiota tekemään.
Antti Ruusunen
Se mälsä siinä on, että kaikkien valmistajien keskittyessä kohta vain urheiluautoon, ei normaalia perhesedania pitkällä ajokapasiteetilla suunittele kukaan.
Toinen ongelma on, että USA, EU, Kiina ja Japani eivät näytä pääsevän minkäänlaiseen sopimukseen standarisoinnista. (jopa tuuma ja kymmen-järjestelmä törmää) Se hankaloittaa akkuteollisuuden ideoita, eikä päästä edulliseen ajatukseen yhdestä pohjalevymallista, jota sitten korissa mallikohtaisesti kehitellään.
Aulis
Se teknikka mikä kelpaa urheiluautoon, sopii myös perhesedaniin. Vain valitsemalla pienemmän moottorin mallisarjasta saadaan tehtyä ns. normaaliauton. Ja rahalla valitaan sitten vain tarvittava akuston määrä.
Urheiluautoja on hyvä tehdä kun ne ovat juuri paljon halvempia kuin vastaavat bensaurheiluautot.
Nämä auton valmistajat eivät ole päässeet yhteisymmärykseen kuin vasta auton ovien saranoissa, joten on vielä aivan liian pitkä matka edes unelmoida yhteisestä pohjalevystä.
Antti
Niin… Meitä on EU:ssa pelkästään 500 miljoonaa. Alue on paljon tiheämmin asutettu kuin USA, joten sähkiäinen lienee täällä otollinen laite. EU:ssa pitäisi saada se yhteinen alustalevy metrijärjestälmällä päätettyä pikavauhdilla. Jääköön hevosnaamaiset englesmannit tuumineen roikkumaan entisten renkinsä kylkeen yli Atlantin!
Intiakin miljardiasukkaineen on haknala vsemmanpuoloisine liikennejärjestelyineen ja taas nillä jalka-käsi-korva-tuumineen. Maailma johtajat päättivät jo 30 vuotta sitten siirtyä SI maiksi!
Toisaalta sähköautotuotanto voisikin olla enemmän pikkuyksiköiden työvaltaista valmistusta. Sitähän ei tehdä sataatuhatta kilsaa varten, kuten bensa-auto nykyään, vaan lähinnä yli ½miljoonaa kilometriä.
Kreikassa, Suomessa ja entisissä SEV-maissahan ajetaan kolistimella 15 vuotta ja 250 tuhatta verotus- ja varallisuussyistä. Meillä vielä maailman kalliimmilla varaosilla (tällä hetkellä Euroopan toiseksi kalliimmilla polttoaineilla) pidetään liikenteessä kalustoa, joka naurattaa turistia. Samalla tavallahan meitä nauratti 80-luvulla Viron tai Puolan katukuvan Trabantit ja IFA:t -50 -luvulta.
Aulis
Toinen erittäin merkittävä yhteisen standardin tarve olisi pikalataustekniikassa. Jos eri valmistajien autoille tarvitaan jokaiselle omanlaisensa pikalatauslaite, niin tulee huoltoasemille liian korkea kynnys investoida laitteisiin.
En näe pikalatauksessa kovinkaan suurta ongelmaa. Koska aivan varmasti jokainen valmistaja tekee lataukseen omat ratkaisunsa, tulee ainoaksi ratkaisuksi rakentaa pikalaturi autoon. Euroopassa on standardoitu CEE 3-vaihepistorasiat, joista saa meikäläisellä 230V jännitteellä tehoja 16A 11 kW, 32A 22 kW ja 63A 43 kW. Ja koska kapasiteettihan on aika * teho, jo tuolla kesämökkikoon 16A "voimavirtapistorasialla lataa laturin hyötysuhteesta riippuen 15kWh akuston kahteen tuntiin. Koska pikalaturi kannatta ehdottomasti rakentaa hakkuriperiaatteella jo painon säästämiseksi, siitä taas seuraa melko suoraan, että tällaisen vehkeen voi tiukan paikan tullen kytkeä vaikka 10A yksivaiheisen pistorasian perään, jolloin tehoa tulee 2,3 kW ja lataus kestää sitten jo liki kymmenen tuntia. Sähköautoilijan survival-varustus onkin siten auton perusliitäntäjohdon lisäksi adaptereita pienempiin pistorasioihin.
En haaveilisi lähivuosikymmeniin mistään parin minuutin pikalatauksesta. En myöskään vaihdettavista akkupaketeista. Nekin tuntuvat olevan tasan automallikohtaisia luomuksia. Ken ei usko, tutustukoon vielä pelkästään Euroopassa käytettävien erilaisten 1-vaihepistorasioiden kirjoon. Niitä on käytetty vuosikymmenet, eikä 6A europistokkeen lisäksi muuta ole saatu standardisoitua. Meikäläinen Suko on Saksan eteläpuolella aika outo lintu.
Ongelma on lähinnä siinä, että tuollainen 43 kW hakkuripoweri alkaa olla jo aika iso ja kallis. Lisäksi hyvästä hyötysuhteesta huolimatta lämmöksikin menee useampi kW lämmöksi, mikä ei ainakaan kesäaikaan ole hyvä juttu (vaikka eihän sen ulos tuulettaminen vaikea ole hoitaa). En itseksään usko että muutaman minuutin latausaikoja tulee pitkään aikaan, mutta epäilen kyllä että tuo 43 kW jää äkkiä pieneksi akkutekniikan kehittyessä.
Mun mielestä ehdottomasti järkevämpi olisi auton ulkopuolinen standardoitu latauslaite, joka syöttäisi tasavirtaa autoon ja autossa olisi vain minimi määrä latauksen ohjaukseen ja akun suojaukseen vaadittavia piirejä. Tällöin kalliit latauslaitteet jäisi huoltoasemien hankittavaksi, ja kulut jakautuu isolle joukolle sähköautoilijoita. Samaten huoltoaseman on järkevämpää ottaa järeä yli 43 kW sähköliittymä kuin yksityisen. Kotikäyttöön sitten riittää pienempikin.
Jotain standardeja on jo, mutta ne on jäämässä alimitoitetuiksi eikä niitä kaikki ole ottamassa käyttöön. Standardi pitäisi suunnitella niin, että samalla rajapinnalla voidaan kasvattaa lataustehoja tulevaisuuden tarpeiden mukaan melko korkealle.
Tuo pistorasioiden kirjo on tosiaan ongelmana, ja sekin tekee normaalien pistorasioiden käytöstä vähemmän houkuttelevaa. Bensa-auton voi tankata joka maassa helposti, ja samaan pitäisi pyrkiä sähköautojenkin kohdalla.