Otsikko ei ole laisinkaan niin tyhmä, kuin ajattelematon päättelee. Tilastollisesti en viitsinyt ostaa tähän AKE:n kiskurihintaisia alustan tyyppinumerokohtaisia tietoja ajokilometreistä, mutta keräsin kilometritietoja nettikaravaanin ja oikotien syyskuun tiedoista.
Kahdeksan vuotta vanhassa vaihtoautossa näyttää olevan noin satatuhatta kilsaa. Silloin tulevat myös kalliit jakohihnan vaihdot ja muut satatonniset perushuollot. Siksi se on tyypillinen vaihtosyy. Kahdeksassa vuodessa autoa käytetään noin viisi kuukautta vuodessa, eli oletettavasti kertyy 40 kuukautta aktiivikäyttöä. Se on pyöreästi 1200 vuorokautta. Nyt tulee hämmästyttävin tieto. Asuntoauton aktiivivuorokauden ajomatka on noin 83 kilometriä!
Kehä Kolmoselta kun vedetään ympyrä kahdensadan kilometrin säteellä, niin sinne sisään jää Turun seutu, Tampereen populaatio ja Kaakkois-Suomen kaupungit. Väestöstä se lähentelee vajaata puolta suomalaisista. Asuntoauton yhdeksi latausmatkaksi tuo 200 - 250 km lienee järkevä. Toisaalta valtaosa tästä porukasta SFC:n mainoksen mukaan kuuluu karavanisteihin, joilla leiripaikat tuon ympyrän sisällä. Mihin sitä dieseliä/bensaa tarvitseekaan asuntoautossa? Uusimmissa autoissa on poikkeuksetta oikealla kyljellä markiisi, joka toimii sateen ja auringon suojana. Se on hyvä aurinkokennon paikka, kuten noin kuusi metriä pitkä katto, joka on runsaat pari metriä leveä. Yhteensä siinä auton kyljessä ja katolla olisi 20 neliötä aurinkokennoa. Luonnollisesti noissa rastipaikoissa lisätään asiakkaalle sähköistyksen tehoa ja varsinainen akkulataus tapahtuu verkosta. Samoin auton lämmitys hoituneen sähköpatruunalla. Hella ja lisälämmitys sitten suhisee nestekaasulla ja jääkaappi sähköllä.
Lähden siitä, että auto on nelivetoinen. Jokaisessa pyörännavassa on sähkömoottori. Millä muulla autolla, pois lukien maasturit, mennään niin hankaliin ja upottaviin paikkoihin, kuin asuntoautoilla? Se synnyinmökin suojattu järvenranta on nykyisin liejuisen kärrytien päässä. Sinne kalapaikan lammen rantaan mennään metsäautotietä, jonka kelirikossa on myllertänyt tukkirekka. Tämän kesän karavanistit ovat tottuneet, että pyörän alla painuu sateen raiskaama nurmikko ja sora-alueetkin leiripaikoilla. Siinä sitten vaijerivinssimaasturit vetelee vellistä irti. Neliveto on kuulkaa poikaa juuri asuntoautossa!
Junaan asuntoautonsa laittamalla saa sen Napapiirille Kolarista Rovaniemen kautta Kemijärvelle. Sitten reitti pitää suunnitella runsaat 200 kilsaa paikkaan jossa saa sähköä. Niinhän se pitää suunnitella bensankin kansa, eikö totta? Vaihtoakkujen myyjä ilmestyy varmasti Ivalon, Näätämön tai Saanan teiden reunamille bisnesvainun ajamana. Niihin akkuihin ei pidä rakastua! Ne täytyy olla, kuin se bensa, käyttötavaraa, joka on autolle mahdollisuus liikkua!
Nykyisestä asuntoautosta , kun on poistettu moottori, vaihteisto, vetoakselisto ja muut tarpeettomat putoaa painosta 500-650 kiloa. Siihen saa tilalle työntää melkoisen akkupatteriston. Koko auton suunnittelu lähtee tietenkin uudelta pohjalta. Ilmajouset, jotka laskee auton alas parkissa ja nostaa lähtiessä. Meillä on B-kortin kattona asuntoautoille 3500 kilon kokonaispaino. Vaikka kantavuudeksi jäisi 350-500 kiloa saa 3000 kilon omapainolla suuren, tilavan ja käytännöllisen asuntoauton. Peräkärryssä voisi raahata parit vaihtoakkusarjat. Alle 750 kilon saa olla jarruton kärry koukussa.
Monet kaipaavat nyt kuitenkin sitä sähkön varmistuslatausta. Se ei ole vielä kovin hyvin hanskassa. Mukaan voi napata nestekaasulla toimivia generaattorisalkkuja. Niissä ottomoottori pyörittää 900 - 3000 W tehoa. Se kuluttaa kaasua niistä kahdesta 11 kilon nestekaasupulloista. Eikä ole kovin jämäkkää virtaa akuille, kuten tehoista näkee.
Sitä dieselin ja bensan katkua ei kukaan kuitenkaan asuntoautoonsa halua aggregaatteina! Kaikille ei riitä sähkö nytkään. Tunturiparkissa laskettelijat/hiihtäjät pärrättävät aggregaattejaan. Siellä on satojen metrien jatkojohtoja risteilemässä hangen sisässä.
En väitä, että suunnitelmani olisi heti valmis, mutta kyllä sähkökäyttö sopii juuri asuntoautoon parhaiten. Muistakaa tilaston kertovan, että karavanistit huristaa 83 kilometriä vuorokaudessa.
- Aulis Saarijärvi
Aulis Saarijärvi on kirjailija ja toimittaja. Sähköautot - Nyt! -hankkeeseen hän osallistuu etenkin ajatuksia herättävällä napakalla kommentoinnilla.
