Sähköauto. Miksi ?
Tätä kysymystä on helppo retostella, koska etuja on reilun puoleisesti. Olen näitä asioita pohtiessani päätynyt yhteen aika monitahoiseen ja simppeliin päätelmään, miksi sähköauto voi rökittää muita teknologioita nyt ja tulevaisuudessa. Moni asia kulminoituu hyötysuhteeseen.
1) Kun energiaa kulutetaan vähemmän, syntyy yleensä vähemmän kulujakin. Saaste tämän myötä jää myös murto-osiin.
2) Kokonaisuutena suhteellisen yksinkertainen ja vähäkitkainen sähkömoottori kestää myös kulutusta. Tämä voi pudottaa moottorin huoltokulut jopa nollaan koko auton elinkaaren ajaksi.
3) Moottori toimii generaattorina jarrutuksessa. Merkittävä helpotus jarruosille ja kaupunkiajossa ollaan nähty kymmenien prosenttien ajomatkalisää pelkän jarruttelu vuoksi.
4) Energian voi valita, mitä käyttää. Imatran voimaa tai Loviisan säteilevää. Tuulienergiakin on erittäin houkutteleva ja toimiva vaihtoehto. Tässäkin hyötysuhteesta on hyötyä, kun ei tuhlata turhia harakoille, vaikka energia maksaisikin pikkusen enemmän kuin normaali yleissähkö.
Kerätään näitä lisää keskustelun edetessä.
Sähköautoilu tuo myös ihanan vapauden tankkaamisesta. Polttomoottoriautolla ollaan aivan yhtälailla lohkolämppärin johtoa kytkemässä tolppaan, mitä sähkiksellä laturin tökkeliä. Se ei ole sen kummempaa. Hausana yksityiskohtana yksi luottoinsinöörini laskeskeli, että jos hän pitää polttomoottoriauton lohkossa pari tuntia amulla, otetaan seinästä sähköä suunilleen työmatkan verran energiaa. Tuntuu höntiltä päräyttää bensa-auto käyntiin kaiken tämän tiedostettuaan.
Ajan työmatkani sähköautolla kaiken muuan ajon lisäksi. Yhteen suuntaan matkaa tulee noin 11 kilometriä. Työmatkakuluni energiana on noin 30 senttiä. Koko päivältä.
Junallakin pääsisin. Hintaa tulee reilu 3 euroa päivä. Lisäksi joutuisin kävelemään juna-asemalle kotoa vajaan kilometrin verran ja määränpäässä 2 kilometriä. Ehkä rouva ilahtuisi vuoden päästä karistettujen kilojen myötä 🙂 Toki sekin on positiivinen efekti. Mutta jätetään se pois vertailusta, kun rakkautta ei voi rahalla mitata.
Rouvan tila-autolla on reilun 13 litran kulutus 100 km:lle normaalissa yhdistelmäajossa. Joskus mitattu yli 15 litraakin. (Renault Espace 2.0) Tuolla kärryllä saa kyllä vietyä koko perhettä vaikka Norjan matkalle, mutta työmatkaan se on aivan kipeä valinta. Ei tuosta tietysti tule kuin noin 4 euroa työmatkoille päivää kohden, mutta aika selvä kontrasti 30 senttiin verrattuna. Kuukaudesa säästö olisi siis jopa 74 euroa. Vuodessa liki 900 yhteisvaluutan yksikköä.
Ennen aikoinaan sähköautoon joutui ostamaan uutta akustoa muutamien kymppitonnien välein. Jotkut vannoutuneet Elcatistit ovat ajaneet kuulemma jopa 60 000 km yhdellä setillä. Nykyään se lyijyakusto maksannee nelisen tonnia. Jos tuo kaava toteutuisi, niin se vesittäisi sähköauton kulutushyödyn kahden euron luokkaan omalla kohdallani per työpäivä. No. Ei paha, mutta alle 150 km ajomatka/latinki rajoittaisi auton käyttöä merkittävästi. 5-6 kertaa kuukaudessa nimittäin saan ajaa vajaan 200 km päivässä.
Litiumakuille on ollut aika kimuranttia määritellä elinkaarta, koska aina uusimpia akkutyyppejä ei ole tunnettukaan vielä kuin hetken. Mutta laskelmilla voidaan arvioida elinkaarta. Omat laskelmat antavat elinkaareksi minun tilanteessa noin 250 000 tkm (20 x 50 km/kk + 10 x 100 km/ kk). Tällöin auton kertamatka per lataus olisi uutena noin 150 km. Jos tehdään pidemmille matkoille autoa ja otetaan tavoitteeksi 250 km 70% purulla, päästään jopa hulppeaan 750 000 kilmetrin vaihtoväliin.
Heitettäköön ihan hatusta tässä vaiheessa, että akusto maksaisi 10 k€ omassa tapauksessani. => työmatkakuluni on noin 1,2 €/vrk.
Mites tää nyt verrattai diiseliin ?
6 l/100 km naftaa (yhdistetty). 1,189€/l tänään Riihimäellä. Energiana kiisselistä työmatkakuluksi tulisi noin 1,569 €/vrk. Paljonkos meidän nyt pitää sitten arvioida auton huoltokuluiksi ajalle 250 tkm ?
-Jukka