Kun aina olen suuna ja päänä… vuokrasin Elcatin puolitoista vuotta sitten vuorokaudeksi ja lausunto pohjautuu lähinnä tuohon tapahtumaan; Elcat on ihan toimiva jokapäiväkäyttöpeli, kiihtyy valoista hyvin, sata kertaa parempi ja miellyttävämpi ajaa kun miltä näyttää, tekniikka on koettua ja kestää hyvin. Dieselvero tulee pakettiauton mukaan eli kohtuullinen. Bensa/dieselpöhöttimellä (taitaa saada käyttää mitä vaan kamaa kun ei ole ajopolttoaineena) lämmitys riittää talvella, lataus on helppoa ja simppeliä 16A:n sulakkeen takaa, akkujen sijoitus hyvä huollon kannalta. Apua saa tekniikkaan hyvin muilta omistajilta sekä mm. Järvenpäästä jossa taitaa olla kaikki varaosat saatavana kohtuuhintaan sekä vielä aimo annos auttamishalua ja parasta tietoa.
Huonoina puolina koin käytännön nopeudet, lähinnä 60km/h ylöspäin, 70km/h taitaa olla maksimi jatkuva nopeus. Tavaratilan käytettävyyttä häiritsee hieman muuten onnistunut akkulaatikko etuosassa, se on hieman ylempänä kuin muu lattia ja kun ikkunat ovat alhaalla niin…. mutta makukyssäri. Alkuperäisenä lyijyakut joilla ajomatka jää karvan verran liian lyhyeksi ja akkujen kestoikä saisi olla vähän pidempi. Pahimmillaan ajomatka jäi 40km ja parhaimmillaan 60-70km. Käsittääkseni auto ei ole erityisen ruosteherkkä ja ruostuu paikoista joiden korjaaminen ei ole erityisen hankalaa. Regen toimii hyvin, liikennevaloihin tultaessa suorittaa vaan normaalin moottorijarrutuksen eli ei normaaliin tapaan kovaa vauhtia ja sitten äkkijarrutus niin kuin on yleensä tapana.
Jos kyseessä Elcat jossa kytkin ja vaihdelaatikko niin kannattaa tsekata kytkimen kunto; moni kuski luistattaa kytkintä ja kun sähkömoottorin kierroksia ei kuule kunnolla niin kierroksilla kytkin helposti palaa. Muutenhan kytkintä ei tarvitse kuin vaihdettaessa eli kestäisi ikuisesti. Kakkosella lähtee hyvin liikkeelle ilman kytkintä. Eli tottumista uudenlaiseen ajotekniikkaan tarvitaan jonkun verran. Nuo tosin oppii ekan viiden minuutin aikana.
Elcattien hinnat ovat melko kohtuulliset (3000-6000e?) kun ottaa huomioon auton edullisuuden ajokustannuksissa. 10.000km/v meinaa ”takaisinmaksuajassa” 4-5v verrattuna mihin vaan p-moottoriautoon, etu lähes 1000e/v. Paljolti tuo riippuu akuista ja niiden kustannuksista. NiCd flooded olisi kova sana mutta saatavuus hankala kohtuulliseen hintaan. LiFe akuilla lämmitys on helppo kun akkukotelo on erinomainen, pienemmällä painolla toimintamatka olisi jo ok. ”Takaisinmaksuajassa” kilometrit ratkaisevat; autoa pitää käyttää paljon jolloin edullinen.
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 19 Mar 2011 10:20
NiCd- akkuja käytetään laivoissa ja varavoima-dieseleiden käynnistysakkuina. Suurin NiCd Saftien käyttäjä on VR ja hylkyrajana pidettin 50%:n kapasiteetin alentumaa Turun VR:n huollossa. Finnair on myös suuri Saft NiCd akkujen käyttäjä. Akut vaihdetaan säännöllisesti. Vanhat akut toimitetaan sopimuksen mukaisesti Oskarshamniin Saftin tehtaalle jälleenkäsiteltäväksi. Nikkelin kalleus heijastuu hintaan. NiCd Saft maksaa 4 kertaisesti vastaavan lyijy- Sonnenschein akun hinnan.
Piilota luonut 
EV-Fun (vieras), 20 Mar 2011 17:28
Sen verran NiCd flooded akuista; niitä on käytetty paljon sähköautoissa, avaruudessa sekä lentokoneissa militaaripuolta unohtamatta. Pelkästään sähköautojen osuus on ainakin yli 25.000 tehdasautossa, keskimäärin ehkä 20 akkua per auto eli noin 500000kpl. Elinkaari on edelleen kyssäri, yksi tuttu käyttää Korean sodan aikaisia akkuja vieläkin täysillä Ah-määrillä, itselläni vuonna -95 valmistetut akut täysillä Ah-määrillä (itse asiassa luvataan 136, tulee 140) ja tiedän länsinaapurin puolella sähköautoja jotka valmistettu -92 joissa alkuperäiset akut. Olen toistaiseksi testannut yli 50 Saftin NiCd akkua jotka valmistettu välillä 1994 – 2000 ja kaikki ok. Jos vesityksestä huolehditaan ajoissa (3000-5000km välein) ja akut ajetaan välillä ”pohjille” sekä pannaan pitäen vesitysputket paikoillaan ylipaineventtiilin kanssa (jos täyttöputket auki niin neste ei tykkää ilmeisestikään hiilidioksidista) on vaikea sanoa käyttöikää. Noihin akkuihin saa jopa nesteet vaihdettua jos joskus ”kama” laimenee. Kestoikä on kait saatu katodimassan kasvattamisella yli kolminkertaiseksi tarvittavaan nähden. Pelaavat kovillakin pakkasilla kuin ihmisen mieli. Ainoa haitta on paino; ovat noin neljänneksen kevyemmät kuin lyijyakut. VR:n jutuista olisi kiva tietää toimivatko NASAn ohjeiden mukaan eli purkivatko välillä niitä ”pohjille” vai ei ns. muisti-ilmiön nollaamiseksi. NASA purkaa akut täydellisesti, panee 48 tunniksi vielä oikosulkuun ja sitten lataa ne normaalisti kerran pari vuodessa. Noin 5 vuotta vanhoja NiCd akkuja saa johonkin 440e/kpl alv 0% Saksasta eli Saftin mallia 6V136Ah. 100Ah:n oli vähän halvempi mutta se on nestejäähdytteinen ja hieman hankalempi panna autoon. Tosin jäljestämainittua on käytetty ylivoimaisesti eniten. Näitä akkuja ei nykyään voi käyttää koska ovat vanhanaikaisia. Itseäni se ei haittaa koska pidän kaikissa olosuhteissa toimivasta sähköautosta.
EU on rajoittanut NiCd akkujen myyntiä siten että yksityiset eivät saa ostaa uusia NiCd akkuja, käytettyjä kyllä. Firmat saavat ostaa myös uusia akkuja. Jännää. Saasteista ei voi olla kysymys kun käyttöikä ilmeisemmin on pitkä ja toisaalta lyjyakuissakin on aika paljon lyijyä… NiCd on täydellisesti kierrätettävää kamaa eli hyvinkin syvänvihreä.
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 20 Mar 2011 22:24
NiCd akkuissa ilman sisältämä hiilidioksidi tekee tuhoa elektrolyytille. Saft käyttää elektrolyyttinä kaliliumhydroksidia(kalilipeää) ja litiumhydroksidin seosta liuotettuna tislattuun veteen. Hiilidioksdi reagoi muuntaen hydroksidit karbonaateiksi. Ilmaa ei saa päästää NiCd akkuun! Jos akussa on muodostunut elektrolyyttiin karbonaatteja(soodaa) on elektrolyytti vaihdettava.
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 21 Mar 2011 12:26
Hmm… Mietiskelin tuota kytkimen tarkkailua ajon aikana. P-moottorillisesta sen tunnistaa helposti, ei kiihdy juuri lainkaan vaikka kierroksia tulee lisää, kierroksethan kuulee moottorin äänestä. Mutta elcatissahan on hiljainen s-moottori, eikä kierrosnopeusmittaria, josta jotain voisi päätellä. Meneekö kytkimen kunnon arviointi hankalaksi, vai luulenko vain?
Piilota luonut 
Antti Lehtinen (vieras), 26 Mar 2011 05:29 Piilota luonut Antti Lehtinen (vieras), 22 Mar 2011 04:04
Mittailin tuossa omastani, 60mm näyttäisi olevan keskireikä.
Piilota luonut 
Lasse (vieras), 22 Mar 2011 16:29
Tuota 60mm:n keskireikää on aika harvassa autossa. Jos ET on sopiva niin Rellu Clio I on 13″ 4×100 ja Clio II 14″ 4×100 juuri tuolla 60,1mm reijällä. Muistin varalta lausuttuna ET oli kait 34. Ehkä Kangoossa olisi myös sopivaa…
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 22 Mar 2011 18:02
Juu, ei passaa mun Nissan Sunnyn renkaat tuohon suoraan… 59,1 on niissä keskiön koko…
ET-lukua en ole oikein koskaan sisäistänyt, olikose joku mitta vanteen keskiöstä ulkoreunaan tjms.?
Mitens, kun renkaista nyt osaltaan on kyse, mikä pitäisi olla kumin vaatimukset?
Siis kantavuus, leveys, pakun vai henkilöauton kumit ja muut mitat? Ovatko pienen vierintävastuksen renkaat rahansa arvoiset?
Piilota luonut Antti Lehtinen (vieras), 23 Mar 2011 16:55
No kummiasiat on aika simppelit mutta olen huomannut että monet saavat siitäkin monimutkaista juttua; ET on mitta vanteen kiinnitystasosta vanteen keskikohtaan, yleensä melkein aina sisällepäin ja suoraan milleinä. Siinä mielessä tärkeä mitta että ajo-ominaisuudet muuttuvat melko herkästi jos mitta on pahasti pielessä. Jo 10mm:n ero vaikuttaa vaikuttaviin voimiin vaikuttavasti ja yleensä auto on p***a ajaa.
Auton paino ratkaisee renkaan painoindeksin, helpommin tuon saa suoraan renkaan kilomäärän kestävyydestä. Tsekataan mikä on painavemman akselin (etu vai taka) yhdelle pyörälle tuleva kokonaispaino ja sitten valitaan rengas jonka kantavuus on vähintään tuon verran. Monasti voi olla eri painonkestäviä renkaita etu- ja taka-akselilla. Hinnat vaihtelevat. Tässä yhteydessä aina esiin pulpahtavalla C-merkinnällä ei ole väliä (eikä ply-lukemalla), pääasia että renkaan painonkestävyys riittää. Lisäksi sähköautoissa riittää nopeusluokka 135km/h yleensä ellei auto kulje kovempaa. Toisaalta pakettiautolla saa ajaa vain 100km/h joten… mutta tässä kohdin järki ei ratkaise vaan paljonko auto kulkee. Painonkestävyys on useimmissa renkaissa merkitty suoraan kiloina renkaan sivuun ja myös valmistajan sivuilta tuo tieto löytyy kun on EU:n määräyksissä määrätty ilmoitettavaksi ja jokainen vähänkin asiaa tunteva rengaskauppias osaa kertoa nämä asiat.
Elcatissa on mahis kait käyttää perävaunun renkaita/pyöriä, niissä painonkestävyys on kohdallaan, nopeusluokka 135km/h ja vaikka kyljessä lukee ulkomaankielellä että ”vain trailerikäyttöön” ei sillä Suomessa ole väliä. On vain valmistajan suositus. Kysyin nimenomaan näitä asioita joku aika sitten taholta joka varmuudella tietää asiasta. Valmistuksessa noiden renkaiden osalta ainoastaan se ero että nopeusluokka vain 135km/h. Muuten käyttökelpoisia.
Valitsisin mahdollisimman kapeat renkaat jo ajo-ominaisuuksien takia. Pieni vierintävastus lisää kilometrejä jonkun verran, pyörän suurempi halkaisija ainakin teoriassa vähentää vierintävastusta ja tuo mukavuutta lisää kun kuitenkin rengaspaineet ovat aika korkealla. Leveä rengas vähentää kilometrejä huomattavasti. Leveän renkaan ainoat edut ovat näyttävyys ja ajo mutkaisella hyvin tasaisella asvalttitiellä, jossa ei irtohiekkaa, vaikkapa Ferrarilla tai Lamborghinilla. Tunnustan suoraan että se on kliffaa. Ranskassakin joskus muutama vuosi sitten… ääh, tuo nyt ei liity tähän…
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 23 Mar 2011 22:40
Terveppä terve,
Kyllä ainakin tuossa -94 mallin Elcatissa alkuperäiset renkaat ovat 155 SR 12, ET-luku on 44.4 ja keskireikä 59 mm, keskiöreikä keskittää ainoastaan takanavoissa. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin ainakin takana kannattaisi käyttää isompia pyöriä välitysten takia ja kuten Pera mainitsi myös pienemmän vierintävastuksen takia. Itselläni on takana ollut käytössä 13 tuumaiset ja jossain vaiheessa aion paneutua tarkemmin asiaan ja yrittää löytää alle mahdollisimman isot ja kapeat renkaat.
Työkavereilta tuskin kovin hääppöisiä tietoja sähköauton tekniikasta saa, arvailuja on maailma täynnä, niiden varassa ei kannata elää. Käy Antti koe ajamassa sellainen sähköauto, jonka aiot hankkia, kyselemässä ja katselemassa, asiat selviävät parhaiten.
Työkavereille ei juuri muutenkaan kannata puhua ajavansa sähköautolla, helposti saat kateellisia kavereita, sinähän saatat jopa olla rikastumassa kun et jatkuvasti vieraile bensamakilla!! Omassa autossa luki kissankorkuisilla kirjaimilla takana, että: ”PUHTAASTI SÄHKÖLLÄ” tai jotain sinnepäin ja joka kerta kun tuli marketista auton luo ympärillä pyöri joku kaveri ihmettelemässä ja heti alkoi tuttu kyselykierros, kysymysten järjestys vain vaihtui. ”Kuinka kovaa tällä pääsee?” ”Kuinka pitkälle tällä pääsee?” ”Kuinka paljon tällä ajo maksaa?” ”Mitä tehdään kun virta loppuu?” ”Missä tän voi ladata?” Jne. Otin lopulta ne tarrat pois takaluukusta ja sen jälkeen pääsi heti lähtemään, joku vain jäi ihmettelemään onko korvat lukossa vai oliko tuossa autossa jotain omituista kun niin äänettömästi lähti.
Omassa autossani on ollut yksi häiriö, jollei alkuperäisten akkujen loppumista lasketa. Jarrujen sähköinen alipainepumppu aikoinaan alkoi stoppailla, itse sen jotenkin korjasin kun katsastus alkoi lähestyä, ajoahan se ei haitannut.
Pena
Piilota luonut 
Elcat-Pena (vieras), 25 Mar 2011 08:33
Samoilla linjoilla peran ja penan kanssa. Kaikilla on joku omituinen tarve päästä 200km joka päivä jos mainitsee auton toimintasäteen… vaikkakin edellisenä päivänä on maininnut suunnitelevansa dieselin hävittämistä kun tulee ajettua muutamia kymmeniä kilometrejä päivässä. Ihmeellisiin kysymyksiin voi päästä vastailemaan sähkökulkineella. Itsellä ei pukeutumisesta ole kysytty 🙂 mutta muutaman kerran on joutunut toteamaan että ”Kyllä, tämä pitää katsastaa niinkuin muutkin autot. Tämä on auto, se vain liikkuu sähköllä” Ja seuraavaksi tuleekin sitten kysymys että onko tämä semmonen hybridi… Mielenkiintoisia keskusteluita saa aikaiseksi.
-35 on kylmin keli kun olen elcatilla matkaa taittanut. Voimansiirto nappaa melkoisen määrän tehoista mutta ihan hyvin pystyy liikennöimään.
Ja tosiaan tuosta sähkön tuotannosta, lähes kaikissa keskusteluissa kun verrataan sähkö-/polttomoottoriautoa, polttomoottoriautojen polttoaine nousee maan uumenista itsekseen auton tankkiin ja sähköautojen sähkö tehdään ainoastaan kivihiilellä.
Itse olen ollut tyytyväinen ostokseen, ainut haittapuoli on vain 2 istumapaikkaa, mutta se ei johdu siitä että auto kulkee sähköllä. Tavoitteena on haalia jostain 5 paikkainen sähkis niin voi hävittää polttomoottoriauton pois kokonaan.
Jos vain mahdollista niin ilman muuta kannattaa käydä ainakin testaamassa.
Piilota luonut Lasse (vieras), 26 Mar 2011 16:19
Koska kyseessä on omalla kohdallani kustannusten karsiminen niin kyselisin vielä seuraavaa (olenpa maanvaiva 😉 ) Onko jostain ladattavissa Subarun ja/tai Elcatin käyttöohjekirjaa ja/tai huolto-opasta?
Olen lueskellut että lyijy-akkujen lataaminen olisi järkevintä suorittaa pulssi-latauksen muodossa, tämä lukemani perusteella estää sulfideja kertymästä akkukennoihin ja elvyttää jopa vanhoja akkuja… Minkälaista lataus-tekniikkaa Elcatin oma laturi käyttää? Olisi mielenkiintoista jos tuohon saisi vaikka mikro-kontrollerin avustuksella toteutettua pulssituksen…. Ei kellään olisi virtapiirikaaviota Elcatista?
Kiitos ja anteeksi kysely-ripulistani 😉
Piilota luonut Antti Lehtinen (vieras), 26 Mar 2011 17:44
Vielä yksi töräys:
Onko kukaan harkinnut agregaatin käyttöä elcatissa? Siis siten että paikoissa joissa ei sähköä ole noinvain saatavilla, tai sen ottaminen olisi tulkittavissa varkaudeksi, voisi aggregaatilla latailla akkuja. Aggregaatti olisi tavaratilassa ja pakoputki vedetty ikkunasta ulos…
Piilota luonut Antti Lehtinen (vieras), 26 Mar 2011 17:49
Tuli mietittyä sitä taannoin. Kannattavaa se ei ole ainakaan taloudellisesti, mutta jos ei muualta sähköä ole saatavissa niin miksipäs ei. Diesel agregaatilla pääsee n. 12l/100km lukemiin, bensalla tulee vielä suurempi kulutus.
Piilota luonut Lasse (vieras), 26 Mar 2011 18:06
Itselläni on ollut Elcat 202P nyt 5 vuotta. Kerron omista kokemukistani. Olen ollut erittäin tyytyväinen ja päässyt halvalla. Vaimoni ajaa Nissan Primeralla hieman vähemmän jonka kulut ovat suuremmat. Seuraavat osat on pitänyt korjata tai vaihtaa.
Mittarissa oli ostohetkellä 18000km. Oma ajoni on noin 10000 km/vuosi
– Alkuperäinen bensalämmitin ei koskaan toiminut joten vaihdettiin polttoöljykäyttöiseksi. – 30000 km raidetangon pää vaihdettiin. – 35000 km akut vaihdettiin. Ne olivat halvimmat mahdolliset vesitettävät Trojanin ja kestivät 1 v 8 kk. (Kestivät hyvin mutta edellisenä päivänä olin ajanut 7%:iin) – 40000 km toinen raidetangon pää. – 45000 km aurauskulmat säädettiin. – 45000 km talvirenkaat vaihdettiin – 50000 km moottorin hiilet vaihdettiin ihan vain huolto ohjelman vuoksi. – 55000 km Akkusarja kesti tasan puolitoista vuotta. (niissä oli ollut sulfidoitumistä estävät pulse kingit joiden piti pidentää niiden ikää mutta ne luultavasti toimivat päinvastoin. – 59000 km Akkusarja kesti 3 kk. Vaihdettiin – 60000 km moottorin laakeri vaihdettiin. – 65000 km takaluukun kaasujouset hajosivat pakkasessa. Ei uusittu koskaan. – 70000 km ohjauspyörän hammastangon joku vaihdettiin, en tiedä mikä. – 75000 km kesärenkaat vaihdettiin – 76100 km aurauskulmat säädettiin – 75000 km kesärenkaat vaihdettiin. – 77000 km etujarrut alkoivat laahaamaan. Korjattiin ja jarrupalat eteen vaihdettiin
– 78000 km vaikka painan vain 68 kg niin kuljettajan penkin jousi katkesi.
Ai niin. Ajovalopolttimot ja yksi parkkipolttimo ja rekisterivalot on vielä vaihdettu.
Muuta en nyt muista. Kai sitä jotain pientä mutta olen yrittänyt muistaa kaiken mikä on aiheuttanut korjausta. Vein aluksi sen huoltoon Raskoneelle mutta saatuani jarrujen herkistyksestä ja jarrupalojen vaihdosta eteen ja hiililen vaihdosta 1200 euron laskun vaihdoin korjaajaa. Hinta ei sisällä hiiliä. Otetaan vielä huomioon, että jarrut eivät herkistyneet vaan jumiutuivat siitä huolimatta.
Piilota luonut Kari Lajunen, 19 Oct 2011 18:01
Tuli painovirhe sillä kesärenkaita ei vaihdettu noin tiheästi vaan jälkimmäinen kesärenkaiden vaihto onkin takarenkaiden laakereiden vaihto.
Piilota luonut Kari Lajunen, 21 Oct 2011 19:24
Ai niin joo Aggregaatista kyseltiin. Minulla on sellainen ja otan sen mukaan jos olen epävarma, että saanko perillä sähkövirtaa.
Sähköauto on sähköauto eikä aggregaattia saa käyttää ajon aikana sillä silloin siitä tulisi hybridi ja sen maksut ovat sähköautoilijalta sduorittamatta. Autoahan ei voi muutenkaan ajasas latauksessa sillä se on kytketty siten. Pysähdyksissä sitä saa ladata miten vain paitsi polttoöljyaggregaatilla. (Korjatkoon joka tietää toisin)
Tunnin parin lataus antaa paljon lisäkilometrejä. Olikohan se tunti ja 15 km?
Alkuperäinen latausvirta oli niin voimakas ettei täältä löytynyt mistään niin suurta aggregaattia jonka voisi kantaa mukana tai edes pistorasioita, ilman erityista lisävaivaa. Säädin auton latausvirran 2,4 kilowattiin joten sille riittää 10A latausvirta. (Ensiövirta) Tällaisia pistorasioita löytyy joka nurkalta.
Piilota luonut Kari Lajunen, 22 Oct 2011 06:37
Tekstissäni on painovirhe mutten löydä mahdollisuutta korjata sitä. Eikö tässä foorumissa ole sitä mahdollisuutta?
Piilota Painovirhe luonut Kari Lajunen, 22 Oct 2011 06:39
Joskus jossain Suomessa joku oli pannut aggrekaatin autoon ja ladannut sillä ajon aikana sähköautoa. Koska sähköauton polttoainemaksut peritään joka tapauksessa rankimmalla kädellä niin laittomaksi homman teki vain se että rekisteriotteeseen ei oltu merkitty aggrekaatin päästöjä eli toisinsanoen auton päästöjä aggrekaattia ajossa käytettäessä.
Ajomatkan lisäyksestä aggrekaattia käytettäessä antaa jotain kuvaa sähköauto Renault Kangoo Elect´Road, siinä 500cm3 polttomoottori pyörittää 3kW:n generaattoria joka lataa suoraan akustoa mikä toiminto lisää virallisen ilmoituksen mukaan keskimääräisesti ajomatkaa 80km:stä 160km:iin. Eli koska hallitsevana on keskituntinopeus eli aika niin pienikin ylimääräinen lisä jauhaessaan koko ajan tuo paljon lisää. Jatkuvassa maantieajossa hyöty ei ole niin suuri vaan alkaa olla samaa tehoa kun genunkin. Toisaalta, jos autossa 3kW:n genu ja auto vie vaikka 13kWh/100km niin lisää ajomatkaa melkein kolmanneksella tai ainakin neljänneksellä. Olen harkinnut ”hätävara aggrekaattia” joka olisi kevyt ja pieni noin 1kW:n mötökkä. Mikäli kotiinpääsystä jäisi uupumaan vain muutama kilometri niin ei kauaa tarvitsisi jauhaa sähköä. 230V:n perään vain tasasuuntaus ja sillä selvä. Aggrekaatti puhkuisi ja puhisisi tuskissaan sen minkä kykenisi kuten kolmessa pienessä porsaassa susi konsanaan.
Piilota Re: Painovirhe luonut Pera L-GhostRider, 22 Oct 2011 09:29
Pienet aggrekaatit ovat hyötysuhteeltaan onnettomia pelejä 400g/kWh on tyypillistä ja dieseleissä 350g/kWh. Lisäksi häviöt! Elcatin kulutus tällä järjestelmällä on lähellä 20 litraa sadalla!
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 22 Oct 2011 12:21
Hommassa täytyy muistaa se että systeemiä käytetään ajomatkan pidentämiseen vain silloin kun sitä tarvitaan. Jos tarve on joka 10:nennellä ajokerralla tai vähemmän muuttaa se tilannetta melkoisesti. Ainahan pyritään ajamaan vain akuston sähköllä. Itse olisin tarvinnut pientä lisäpuffia vain ehkä kolme kertaa vuoden aikana. Silloin tuo vaikka 20L bensaa olisi sijoittunut 15000km:iin. Ei paljon. Lisäpuffi vain harvoinkin käytettynä lisää menopelin käyttöarvoa käytännössä melkoisesti. Tosin, jos pihalla on myös bensa-auto ja se pannaan liikenteeseen vain kolme kertaa vuodessa netin välityksellä maksaa se 13e/kerta joten yhteensä 39e. Vakuutukset menevät vain käyttöajasta. Ei paha ratkaisu sekään.
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 22 Oct 2011 22:17
EV-Fun kirjoitti:
Pienet aggrekaatit ovat hyötysuhteeltaan onnettomia pelejä 400g/kWh on tyypillistä ja dieseleissä 350g/kWh. Lisäksi häviöt! Elcatin kulutus tällä järjestelmällä
on lähellä 20 litraa sadalla!”
Miten suuri Elcatin kulutus seinästä sitten on? Jos olettaisin että 20kWh/100 km, niin kulutus olisi 400g/kWh aggregaatilla ”vain” 8kg/100km (eli n. 8l/100km). Ihan en usko että Elcat sentään 50kWh/100 km haukkaisi töpselistä, joka siis
vastaisi 20l/100km kulutusta aggrekaatilla ladattuna!
Piilota luonut 
Pete (vieras), 23 Oct 2011 15:02
Hieman selvennystä: Elcatin kulutus on 26 kWh/100km TM testi 12/91. Bensiinin tiheys on 0.75 eli litra=750g. Myös pienten aggrekaattien ongelmana on tehokerroin! polttoaineen kulutus pätee ainoastaan puhtaaseen resistiiviseen kuormaan. Laturin PFC toimii hyvin vain puhtaassa siniaallossa. Pienten agrekaattien säröytynyt aaltomuoto lisää häviöt suuriksi. Tehokerroin on huono ja mikään PFC ei voi auttaa.
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 23 Oct 2011 15:39
Vuokrasin kerran Elcatin vuorokaudeksi ja ajoin vähän alle 100km. Pistokkeesta mitaten kulutus oli 22,5kWh/100km. Ajo oli normaalia ja vaihtelevaa säästämättä tai tuhlailematta.
Jos aggrekaatin sähkön tasasuuntaa simppelisti kokoaaltotasasuuntauksella niin tehokerroin on parempi. Jotkut ovat käyttäneet chokeakin tehonrajoittimena välissä ja aina paranee. Hakkurit toimivat hyvin yleensä vain puhtaalla siniaallolla kuten mainitsit. Myös 230/115V muuntaja antaa kohtuullisen tuloksen jos rautasydän on hyvää materiaalia. Vanhanaikaisella väliulosotolla vielä parempi kun ei tarvitse ns. vaiheesta välittää tässä kytkennässä.
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 23 Oct 2011 21:56
Muuntajan perässä oleva diodisilta aiheuttaa epälineaarista kuormitusta, että yliaaltoja ja tyypillinen tehokerroin on 0.6!
Jokaista 1000VA kohti saadaan vain 600W pätötehoa!
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 24 Oct 2011 13:39
Eikös muissa maissa kaupan olevat 110-120 volttiset agrit olisi matkalaturiksi meikäläisiä parempi vaihtoehto, jos akkupaketin jännitekin on samaa suuruusluokkaa. Pienen agrin hyötysuhdetta voi virittää aika paljon, jos unohtaa verkkotaajuuden asettamat rajoitteet kierrosluvulle. Kierrosluvullahan ei ole paljon merkitystä, jos kerran tasasuuntaaja on kuitenkin perässä.
Piilota luonut 
Matkalaturi (vieras), 24 Oct 2011 16:46
Fundamenttiongelma on aggregaattien moottoreiden onneton terminen hyötysuhde. Syinä huono palotila(usein sivuventtiilirakenne) ja alhainen puristussuhde huonon kaasuttimen kanssa tuhlaa polttoainetta. Tilanne generaattoreissa ei ole paljon parempi. kestomagneettigeneraattori on ylivoimainen tehokertoimeltaan. 110-120 volttisissa aggregaateissa on täsmälleen sama tehokerroinongelma oli se taajuus 50 tai 60Hz tai jännite mikä tahansa. Tehokertoimen pilaa se diodisilta, kun aktiivista PFC-kytkentää ei voida käyttää.
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 24 Oct 2011 20:06
Tietääkö kukaan paljonko se maksaa jos rekisteriotteessa merkittäisiin myös aggregaatin päästöt ajon aikana.
Piilota luonut Kari Lajunen, 27 Oct 2011 10:04
”Fundamenttiongelma on aggregaattien moottoreiden onneton terminen hyötysuhde.”
Siihen päästään iskemään juurikin tuolla kierrosluvun säädöllä. Tilanne on hauska varsinkin dieselien kohdalla, sillä alentamalla kierroslukua 3 tonnista jonnekin 2500 kierrokseen minuutissa saadaan ominaiskulutusta alas ihan reippaasti. Tyypillisissä agreissa käytetyissä paikallismoottoreissa tuo operaatio ei laske tehoa välttämättä lainkaan. Se johtuu siitä, että noiden dieselien vääntömomentti suorastaan sukeltaa 2500 rpm jälkeen. Konetta käytetään ylikierroksilla vain taajuuden takia kun vaihde maksaisi liikaa.
Piilota luonut 
Matkalaturi (vieras), 31 Oct 2011 22:37
Noin yleisesti juuri tuo hieman alle suurimman vääntömomentin kierrosluvulla ja raskaasti kuormitettuna ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan. Autokäytössä osakuormilla ja vaihtelevilla kierroksilla huonoimmillaan.
Piilota luonut Pera L-GhostRider, 31 Oct 2011 23:59